keskiviikko, 01 huhtikuu 2020 11:08

Kuka on Harri Pälve? Tehokas hyökkääjä on nähnyt Suomi-sarjan eri puolet

Kirjoittanut Petteri Ikonen

Suomi-sarjassa pelaavan Laser HT:n tehohyökkääjä Harri Pälve vastaa puhelimeen puolilta päivin, mutta yöunet ovat jääneet lyhyiksi. Pälve ja muu joukkue ovat kotiutuneet pelimatkalta edellisenä yönä vasta kolmen ja neljän välillä, joten maanantai on syystäkin vapaapäivä.

Vapaapäivä on Suomi-sarjan pelaajille harvinainen asia. Pitkät pelimatkat vievät ympäri Suomea eikä pelaamisesta saa kunnollista rahallista korvausta, joten elanto pitää hankkia muuten. Suomi-sarjassa pelaaminen on kuitenkin sen verran sitovaa, että joukkueella riittää tapahtumia helposti neljälle tai jopa viidelle päivälle viikossa.

– Harjoittelemme kolmesti viikossa, mutta syksyllä oli neljäskin harjoitusvuoro, Pälve kertaa Oulussa ja Oulunsalossa kotipelejään tahkonneen Laser HT:n arkea.

Pälve on päässyt urallaan myös Mestiksen makuun, ja pari kautta vierähti ammattilaisena Ranskan kakkostasolla. Hyökkääjä nostaa Suomi-sarjan rankimmaksi sarjaksi kokonaisuuden suhteen.

 

RoKin paidassa lokakuussa 2015.

– Jos miettii vaikka kolmea RoKi-kauttani, niin kyllähän se ensimmäinen (2014–15) oli rankin. Pelasimme silloin Suomi-sarjassa, missä pelit ovat pääasiassa viikonloppuisin. Arki meni opiskeluissa ja harjoituksissa. Viikonloput kuluivat peleissä, Pälve avaa viiden vuoden takaista aikaa.

– Sitten kun nousimme Mestikseen, sunnuntai oli oikeastaan aina vapaapäivä. Silloin pystyi rauhoittumaan, ottamaan kupin kahvia ja katsomaan ulos ikkunasta. Suomi-sarjassa tuollaisia päiviä ei ollut, Pälve havainnollistaa.

Pälve on ollut peliuran ohella tarmokas tekijä, kun hän on opiskellut kaksi ammattia. Rovaniemellä hän luki ensin liikuntaneuvojaksi ja sitten tradenomiksi. Viimeksi mainitun opit ovat nyt käytössä, kun hän työskentelee OP-finanssiryhmän palveluksessa Oulussa.

Juniorimenestystä Kärpissä

Ura olisi voinut kulkea toisenlaistakin reittiä, ja sellaista Pälve nuorena ainakin tavoitteli.

Pälve on Oulun Kärppien kasvatti ja pääsi pelaamaan juniorivuosinaan muun muassa Mikael Granlundin, Julius Junttilan, Joonas Donskoin ja Tomi Karhusen kanssa. Kärppien juniorimylly suolsi pelaajia Liigaan ja parhaat jopa NHL:ään asti.

– Meillä oli hyviä ikäluokkia. C-nuorissa saavutimme SM-hopeaa, B-nuorissa pronssia ja A-nuorissa kruunasimme matkamme Suomen mestaruuteen, ikäluokkaan 1991 kuuluva Pälve muistelee.

– Niistä ajoista on hyvät muistot. Tavoittelin itsekin pääsyä Liigaan ja jopa pidemmälle. Olin mukana junnumaajoukkueissakin.

 

"Olin aina vain seurannut Liigaa ja ajatellut sitä, enkä pitänyt Mestistä minkäänlaisena vaihtoehtona."

Vuonna 2010 saavutettu A-nuorten SM-kulta oli hieno saavutus, jonka jälkeen liigatavoite olisi voinut konkretisoitua ainakin näyttömahdollisuuden suhteen. Seuraava kausi vierähti vielä A-nuorissa ja poiki myös uran ensimmäiset Mestis-ottelut oululaisen Kiekko-Laserin joukkueessa.

– En tiennyt Mestiksestä mitään ennen kuin menin sinne. Olin aina vain seurannut Liigaa ja ajatellut sitä, enkä pitänyt Mestistä minkäänlaisena vaihtoehtona.

Miltä ”tuntematon” sarja sitten tuntui? Vuosikymmen sitten se oli ainakin enemmän aikuisten miesten sarja nykyiseen Mestikseen verrattuna. Yllättikö mikään?

– Yllätti toki. Se oli kova sarja, Pälve myöntää.

Pälven esitykset kelpasivat Kiekko-Laserille myös syksyllä 2011, mutta seura kupsahti nurin talousvaikeuksien takia joulukuussa. Hyökkääjän loppukausi meni Kärppien A-nuorissa. Ura tuntui juuttuneen paikalleen.

– Seuraavaksi kaudeksi siirryin Kajaanin Hokkiin ja kävin Kajaanissa armeijan.

Varusmiespalveluksen suorittaminen olikin ainoa hyvä asia, minkä kausi Kajaanissa tarjosi. Peli ei kulkenut.

– Se on varmaan urani huonoin kausi.

Uusi polte löytyi yllättäen vuonna 2013, kun hyökkääjälle järjestyi pelipaikka Ranskan toiseksi korkeimman sarjatason Reimsistä. Ranskassa hän pääsi ammattilaisuuden makuun. Tilipussi ei ollut paksu, mutta Pälve kertoo tulleensa toimeen.

 

 

Puoliso veti Rovaniemelle

Vuonna 2014 edessä oli jälleen uusi kokemus.

– Puoliso opiskeli oikeustieteitä Lapin yliopistossa, ja katsoimme minulle opintovaihtoehtoja Rovaniemeltä. Menin Rovaniemelle sillä mielellä, että laitan opintohommat kuntoon. RoKi sattui olemaan siellä sitten puolivahingossa.

Pälve päätyi opiskelemaan liikuntaneuvojaksi ja pelaamaan RoKin riveihin Suomi-sarjaan.

– Kouluhan oli hyvä, kun siellä sai kolme ilmaista ateriaa päivässä: aamupalan, lounaan ja päivällisen, Pälve naurahtaa.

Pälven ensimmäinen Rovaniemen-kausi vierähti tehokkaasti Suomi-sarjassa, vaikka vapaa-aika oli vähissä.

– Liikuntaneuvojan opinnot vaativat paljon läsnäoloa. Myöhemmin ammattikorkeakoulussa oli enemmän joustovaraa opintojen suhteen.

Pitkään ylöspäin tähdännyt RoKi sai Mestis-paikan kaudeksi 2015–16. Pälve pelasi vahvan kauden sarjanousijan hyökkäyksessä ja nakutti runkosarjan 50 ottelussa pisteet 12+19=31. Hän oli rovaniemeläisten toiseksi paras pistemies Henri Fominin (9+23=32) jälkeen. RoKi pelasti sarjapaikkansa karsinnoissa, joissa se torjui Imatran Ketterän nousuaikeet voitoin 4–0.

Ehjä kausi Mestiksessä toi luottoa Pälvelle, mutta seuraavalla kaudella pistemäärä puolittui.

– Kausi lähti tahmeasti liikkeelle. Rooli pieneni edelliskauteen verrattuna. En tiedä pienenikö ensin rooli ja sitten pisteet vai heikkenivätkö ensin peliesitykset ja sitten peliaika. Ehkä toinen kausi oli lähempänä omaa oikeaa tasoa, hyökkääjä muotoilee.

 

"Oulusta en ole enää lähdössä mihinkään. Peliuran jäljellä olevien kausien määrä on yhden käden sormissa."

Uusi retki Ranskaan

Ranska kutsui jälleen kaudeksi 2017–18, jonka jälkeen Pälve suoritti loppuun tradenomin opintonsa ja asettui puolisonsa kanssa Ouluun, missä molemmilla on nyt työpaikat. Työelämään siirtymisen jälkeen jääkiekko on ollut hyvä harrastus, johon Pälve kuitenkin satsaa mahdollisuuksien mukaan paljon.

Hyökkääjä on kiertänyt Suomi-sarjassa kierroksen nuoresta ja eteenpäinpyrkivästä pelaajasta kokeneeksi pelaajaksi, joka ei enää omien sanojensa mukaan mene eteenpäin pelaajaurallaan.

– Oulusta en ole enää lähdössä mihinkään. Peliuran jäljellä olevien kausien määrä on yhden käden sormissa, mutta en tiedä lopetanko tänä vuonna vai vasta muutaman vuoden päästä.

Suomi-sarjan suhteen Pälve on asiantuntija, kun hän on kiekkoillut RoKin tapaisessa organisaatiossa, joka tähtäsi Mestikseen ja sitten Laser HT:ssa, jolle riittää Suomi-sarjassa pysyminen. Uran varrelle on osunut myös lyhyet lainajaksot Kemin Lämäreihin ja Iisalmen Peli-Karhuihin, joissa myös kertyi kokemuksia Suomi-sarjassa pelaamisesta.

– Tuntuu, että RoKissa joukkue oli nuorempi. Pelaajat opiskelivat, joten he pääsivät aamujäille ja kalenteri oli muutenkin helpompi järjestää. Laser HT:ta ei voi verrata RoKiin, kun olosuhteet ovat niin erilaiset. RoKi tähtäsi ylöspäin. RoKiin verrattuna Laser HT:n toiminta ei ole niin ammattimaista, Pälve esittelee hänelle erittäin tutut seurat.

 

 

Pudotuspelitavoite vaihtui karsintoihin

Tänä keväänä Pälvellä ja kumppaneilla riitti panosta peleissä, mutta toisessa päässä sarjataulukkoa kuin missä tavoite oli.

– Iso pettymyshän tämä kausi on ollut. Tavoitteenamme oli pudotuspelipaikka, mutta moni asia vaikutti siihen, miksi jouduimme karsintoihin, Pälve sanoi maaliskuussa ennen kuin koko kausi piti lopettaa koronaviruksen vuoksi.

Yhdeksi syyksi menestymättömyyteen hän nosti suuren vaihtuvuuden joukkueessa.

– Moni pelaaja on lopettanut kesken kauden, kun rooli ja odotukset eivät ole kohdanneet. Pelaajat haluavat pelata eikä istua penkillä. Monelle voi olla kova paikka, kun sitoutuu työn tai opintojen ohella Suomi-sarjaan eikä sitten saakaan pelata tarpeeksi. Esimerkiksi vaihtuvuuden takia joukkueelle ei muodostunut peli-identiteettiä. Menimme pusikkoon siinäkin asiassa.

– Suomi-sarja on kaikkiaan haastava sarja. Nuorille ja eteenpäinpyrkiville pelaajille nämä harjoitusmäärät eivät riitä. Rahalla ei voida sitouttaa pelaajia, joten pelaajien pitää käydä töissä tai opiskella.

 

"Hyökkääjällä on tulosvastuu ja etenkin silloin, kun pelaa ylivoimaa."

Pälve oli runkosarjassa joukkueensa pisterohmu ja onnistui aluksi myös karsintojen ensimmäisessä vaiheessa Järvenpään Haukkoja vastaan.

– Hyökkääjällä on tulosvastuu ja etenkin silloin, kun pelaa ylivoimaa. Haukat-sarjassa olisin voinut olla tehokkaampi, Pälve pyörittelee.

Laser HT voitti sarjan alkajaisiksi kotiottelunsa, mutta hävisi sitten kotona ja kahdesti vieraissa. Ottelut olivat tasaisia, joten Pälven harmituksen ymmärtää. Tehohyökkääjä olisi halunnut johtaa hyökkääjäkaartin parempiin tuloksiin ja päättää kauden voittoon.

– Jos teen kolme maalia ja häviämme 3–6, niin jääkö siitä millainen maku? Voitosta tässä lajissa pelataan, Pälve alleviivaa joukkuepelin merkityksen.

 

 

Pälve ja kumppanit joutuivat karsinnan toiseen vaiheeseen, mihin vastustaja olisi tullut II divisioonasta. Jääkiekkoliiton sarjat kuitenkin lopetettiin tämän kauden osalta 12. maaliskuuta koronaviruksen vuoksi, joten Laserin sarjapaikka pelastui.

Pälve kertoi suunnitelleensa nuorena liigauraa, mutta päätyi hankkimaan kokemuksia alemmista sarjoista ja ulkomailta. Peliuran ohessa hän hankki kaksi ammattia, joten lopputulos on varsin hyvä.

– Eihän ne nuorena asetetut peliuran tavoitteet täyttyneet sitten millään tavalla. Olen kuitenkin saanut paljon jääkiekolta ja saan edelleen. Tavoitteiden suhteen olen saanut juuri sen, minkä olen ansainnut, Pälve paaluttaa.

- Harri Pälven pelaajakortti Leijonat.fi:ssä

 


Artikkelin kuvat: Pasi Mennander ja Riku Saari

Olet nyt

Lisää Kuka on -artikkeleita

Kuka on...

Leijonat-lehdestä tuttu Kuka on... -henkilöjuttujen sarja löytyy nyt verkosta. Esittelemme pelaajia, valmentajia, erotuomareita ja jääkiekon taustavoimia, joiden tarinoita et ehkä ole vielä lukenut tai kuullut.

Etsi sivustolta