Tulosta tämä sivu
perjantai, 13 joulukuu 2013 12:22

Tuomas Grönman opettaa Pikkuleijonille henkistä vahvuutta

Kirjoittanut Leeni Pellinen
Tuomas Grönman pyrkii siihen, että jokaisen pelaajan persoona pääsee luonnollisesti esiin joukkueessa. Hän tsemppaa alle 18-vuotiaiden maajoukkuetta kohti kevään MM-kotikisoja. Tuomas Grönman pyrkii siihen, että jokaisen pelaajan persoona pääsee luonnollisesti esiin joukkueessa. Hän tsemppaa alle 18-vuotiaiden maajoukkuetta kohti kevään MM-kotikisoja. Tiina Pirilä

Leijonat-toimitus tapasi ex-kiekkoilija, psykologi Tuomas ”Osku” Grönmanin, joka haluaa tehdä suomalaiskiekkoilijoista vahvoja myös henkisesti, sillä erot lajin huipulla on pienet.

Sanaparilla henkinen valmennus on jostain kumman syystä vielä suuren yleisön mielessä negatiivinen kaiku. Grönmanin mukaan viime vuosina on menty huimasti eteenpäin, mutta samalla hän myöntää, että asiassa voitaisiin olla vieläkin avoimempia.

Aiheesta on vieläkin vaikea puhua, koska siihen liitetään aina se, että on jotain vikaa, häiriötä tai jopa ajatellaan ihmisen olevan ”hullu”, kun tarvitsee psykologin apua - ja etenkin jääkiekkopiireissä sitä pidetään merkkinä heikkoudesta.

- Ei se ole todellakaan heikkous, pitäisi ajatella, että haluaa kehittyä ja mennä eteenpäin kaikilla osa-alueilla, joista henkinen puoli on vain yksi.

Positiivista viestiä ja loistavaa esimerkkiä junioreille toisi se, että muutamat suomalaiset huippukiekkoilijat kertoisivat julkisesti hyödyntävänsä henkistä valmennusta. Grönmanin mukaan se ei aina riitä, että valmentajat kertovat näistä asioista vaan se vaatii apua näiltä konkareilta, nuorten idoleilta, joita he kuuntelevat ja kunnioittavat.

Grönman tietää mistä puhuu, hänellä on takana mittava pelaajaura lajin huipulla. Naganon olympiapronssimitalisti on edelleen henkeen ja vereen ”lätkäjätkä”, jonka on helppo ammentaa työkaluja omaan työhönsä omista kokemuksistaan, ja pelaajat voivat keskustella hänen kanssaan myös pelillisistä asioista.

- Koen, että tärkeintä on olla läsnä ja lähellä. Silloin pelaajien on helpompi tulla keskustelemaan.

Mistä on kyse?

Henkinen valmennus lähtee ihan perusasioista. Pelaajien kanssa käydään läpi tavoitteita ja sitä, miten paljon työtä asetettujen päämäärien saavuttaminen vaatii. Grönmanin mukaan asiat lähtevät arjesta ja elämänhallinnasta. Kaikkien palikoiden ja motivaation täytyy olla kunnossa, jotta ne itselle asettamat tavoitteet saavutetaan.

- Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ajatukset vaikuttavat tunteeseen ja tunne kaukalossa suoritukseen. Näihin pyritään vaikuttamaan itsepuheella, jota pelaaja voi hyödyntää pelin aikana. Pelaajalla on omat niin sanotut ankkurisanat, joiden avulla hän pystyy keskittymään pelissä omiin vahvuuksiinsa. Ajattelutavan muutoksella kasvatetaan onnistumisten todennäköisyyttä, Grönman selvittää.

Jokainen tietää, että onnistumiset ja voitot ruokkivat itseluottamusta, mutta välillä tulee myös tappioita ja epäonnistumisia. Nämä hetket täytyy oppia käsittelemään nopeasti eikä jäädä rypemään. Grönman mainitsee esimerkkeinä Teemu Selänteen ja Erik Karlssonin, jotka eivät jää miettimään tappioita ja molemmat heistä ovat vahvoja pelaajia. 

Grönman nostaa esille vuoden 2006 Torinon olympiafinaalin, jossa loistavan turnauksen pelannut Leijonamiehistö joutui taipumaan Ruotsille.

- Finaalin ratkaisevin ero oli ajattelussa, kuinka joukkueet kokivat tilanteen. Ruotsi näki sen mahdollisuutena ja Suomi koki, että on pakko voittaa. Sen myötä maila alkoi puristaa ja rentous katosi pelistä. Näin pieniin asioihin ottelut ratkeavat, Grönman kertoo.

Grönman korostaa, että häviäminen kuuluu lajiin eikä se ole mikään maailmanloppu. Urheilu täytyy oppia laittamaan oikeaan perspektiiviin.

- Pelissä tulee huonoja vaihtoja. Saattaa tulla maali omaan päähän. Ei epäonnistumista tai tappioita pidä pelätä. Ei huono peli tee kenestäkään huonoa ihmistä. Kyllä ihmisarvo mitataan ihan eri asioilla, painottaa Grönman.

Itsetuntemus tärkeässä roolissa

Erilaiset itsearvioinnit kuuluvat myös kiinteänä osana nykyjunioreiden arkeen. Valmentajat haluavat neuvoa nuoria siinä, kuinka tärkeää on oppia tuntemaan ja arvioimaan itse itseään.

- Arviointien avulla valmentajat pystyvät ohjaamaan pelaajaa paremmin ja näkevät miten hyvin pelaaja kykenee arvioimaan eri asioita. Oman kehittymisen arvioiminen on tärkeää.

Grönman muistuttaa myös siitä, että pelin aikana pelaajille tulisi antaa tilaa ja pelata peliä ilman, että valmentaja liikaa puuttuu siihen. Valmentaja saa harjoituksissa tilaisuuden vaikuttaa pelaajiin ja antaa neuvoja.

Henkisen valmennuksen hyödyistä puhuttaessa Grönman sanoo, että pitkälle uralle tulee vähemmän huonoja pelejä ja pystyy pelaamaan tasaisemmin, koska osaa keskittyä oikeisiin asioihin, osaa käsitellä vastoinkäymiset nopeammin ja pystyy saamaan itsestään paremmin irti.

- Eihän ihminen ole kone. Fiilis ei voi olla aina pelipäivänä mahtava, mutta erilaisten keinojen avulla pystyy keskittymään peliin ja hyödyntämään henkistä voimavaraa.

Pioneerin tulevaisuuden haaveet

Tuomas Grönmanin oma pelaajaura katkesi kolmekymppisenä polvivammaan. Ensin Grönman harkitsi seuraavansa isänsä jalan jälkiä lääkäriksi, mutta jo lukioiässä herännyt mielenkiinto psykologiaan vei mennessään.

Alun perin Grönmanin tarkoitus ei ollut lähteä täysipäiväisesti tekemään urheilupsykologin töitä, mutta jotenkin luontevasti hän ajautui jääkiekon pariin. Tällä hetkellä Grönman toimii alle 18-vuotiaiden maajoukkueen valmentajana.

Hän on urheilupsykologina pioneeri ja ainoa, joka tekee tätä työtä täysipäiväisesti. Tulevaisuudesta puhuttaessa Grönman innostuu kertomaan omia kehitysideoitaan. Hänen mielestään Suomessa pitäisi seuroissa omat urheilupsykologit, ainakin liigaseuroilla. He auttaisivat eri ikäluokkien pelaajia, olisivat valmentajien tukena sekä kouluttaisivat myös junioreiden vanhempia.

Grönman heittää ilmaan myös idean, että Liiga ja Jääkiekkoliitto voisivat yhteistyössä kehittää ohjelman, jonka avulla tuettaisiin NHL:ään lähteviä nuoria pelaajia sekä Suomeen tulevia ulkomaalaisia, jotta sopeutuminen uuteen ympäristöön ja kulttuuriin sujuisi paremmin. Tämä näkyisi myös jäällä, kun pelaaja pystyisi paremmin keskittymään pelaamiseen.

A-maajoukkue on esittänyt kiinnostusta henkisen valmennuksen käyttämiseen. Lisäksi suunnitteilla on valmentajille suunnattu opas, jossa on tarkoitus antaa yksinkertaisia henkisen valmennuksen työkaluja.

- Hyvää työtä tehdään pienin askelin ja oikeaan suuntaan, Grönman päättää.

Kirjoittaja Leeni Pellinen ja kuvaaja Tiina Pirilä työskentelivät vapaaehtoisina Turussa marraskuun alussa pelatussa alle 18-vuotiaiden kansainvälisessä turnauksessa. Haastattelu tehtiin turnausviikonloppuna.

 

Viimeksi muutettu perjantai, 13 joulukuu 2013 12:26