perjantai, 16 marraskuu 2018 10:38

Jääkiekkoleijona 252 Jyri Rönn: ”Erotuomariura oli luonnollinen jatkumo peliuralleni”

Kirjoittanut Joni Hildén
KUNNIOITUS
Aateloidut Jääkiekkoleijonat 2018: Kirsi Hänninen, Antero Niittymäki, Jarkko Ruutu, Kimmo Timonen ja Jyri Rönn. Aateloidut Jääkiekkoleijonat 2018: Kirsi Hänninen, Antero Niittymäki, Jarkko Ruutu, Kimmo Timonen ja Jyri Rönn. Silja Schemeikka.

Monelle sellaiselle, jotka seuraavat jääkiekkoa satunnaisesti tai vähän enemmänkin, nimet Teemu Selänne, Saku Koivu ja Ville Peltonen sanovat paljon. He ovat kaikki aateloituja Jääkiekkoleijonia. Myös Seppo Mäkelä on monelle kiekkoa seuranneelle tuttu mies.

Yhtä tuttu ei välttämättä ole perjantaina aateloitu Jääkiekkoleijona numero 252 Jyri Rönn. Rönn ei ollut pelaaja kuten ei Mäkeläkään. Jyväskylästä kotoisin oleva 47-vuotias entinen jääkiekkoerotuomari ehti urallansa tuomita peräti kahdet olympiakisat ja seitsemät MM-kisat.

- Taaksepäin kun tässä pakostikin katsoo, niin kyllä tuo kansainvälinen ura on ollut varsin pitkä. Vuodesta 1997 asti joka vuosi vähintään yksi turnaus on ollut IIHF:n puolella ja kyllä ne pelit ovat olleet hienoja, Rönn muisteli.

Rönn on yksi niistä tuomareista, jotka ovat päässeet näyttämään suomalaista erotuomariosaamista ympäri maailmaa. Liigassakin useita vuosia viheltänyt jyväskyläläinen oli ensimmäinen suomalaistuomari KHL:ssä ja vihelsi Venäjälläkin useita otteluita.

- KHL-aika oli varsin opettavainen ja se kehitti lisää. Kaikki kun laskee yhteen, niin paljon tuli nähtyä ja koettua, Rönn mietti.

Miehen tie tuomariksi ei ollut juniorista asti selvää, vaan ensin kokemusta haettiin pelaajana pelaten JyPin juniorijoukkueissa. Kun kävi selväksi, että uraa huippukiekkoilijana ei ole luvassa, niin Rönn alkoi miettimään tuomarointia vaihtoehtona. Erotuomarimaailmaa hän oli seurannut jo siinä vaiheessa, kun toimi joukkueensa kapteenina.

- Se maailma kiinnosti siinä vaiheessa ja sitten huomasin, kun hyppäsin mukaan, että se vei mukanaan ja kunnianhimoa rupesi löytymään. Tavoitteita asetettiin pikkuhiljaa. Se oli luonnollinen jatkumo omalle peliuralleni, Rönn totesi.

 

Talviklassikon erotuomarina vuonna 2011.

 

Rönn on ollut yksi arvostetuimmista erotuomareista niin Suomessa kuin myös maailmallakin. Siitä kertovat hänen  tilastonsa ja pelinsä, joita hän on päässyt viheltämään. Joukossa on niin olympiaotteluita kuin myös MM-finaali.

Urallansa hän tuomitsi 437 SM-liigaottelua päätuomarina vuosina 2001-2011, tosin kevään 2002 hän toimi Japanissa ammattituomarina. KHL:ssä mies nähtiin vuosina 2011-2015. Astuminen viime perjantaina aateloitavaksi sai Rönnin kuitenkin hieman hämilleen.

- Niin kyllähän sitä, kun katsoi vierelleen siinä, että ketä aateloitiin, niin tuli kieltämättä vähän sellainen olo, että kuuluuko itse joukkoon, Rönn pohti.

- Kyllä äärettömän otettu olen ja suuri kunnia. Pitkää työtä arvostetaan ja toisaalta se on erotuomaritoiminnalle äärettömän suuri kunnianosoitus. Välillä tätäkin puolta Jääkiekkoliiton ja aatelointitoimikunnan puolesta arvostetaan noinkin korkealle.

Aina ei tuomareiden arvostus ole itsestään selvää ja yleensä he ovat joukkueiden sekä yleisön sylkykuppeina. Kun tuomarit tekevät virheitä, näkyy se isoilla kirjaimilla mediassa tai kiihkeänä keskusteluna televisiossa. Valmentajat haukkuvat ja keskustelupalstat kirkuvat, kuinka tuomari jälleen kerran mokasi. Mikä sitten saa erotuomarit tästä kaikesta huolimatta jatkamaan viheltämistä?

- Erotuomaritoiminta on äärettömän haasteellista ja kukaan ei tule ikinä täysin valmiiksi siinä hommassa. Ne haasteet siinä saa jatkamaan ja tietenkin se, että hienon lajin parissa ollaan tekemisissä. Päästään näkemään aitiopaikalta niitä juttuja. Päästään oikeasti tekemään lajille, pelille ja pelaajille se paras mahdollinen juttu. Kyllä siinä haasteita riittää niin paljon, että se koukuttaa kuten mikä tahansa muu ammatti, nykyisin Liigan erotuomarijohtajana työskentelevä Rönn vakuutti.

Jääkiekkoleijonat

Suomen Jääkiekkomuseo on vuodesta 1985 alkaen aateloinut suomalaisessa jääkiekkoilussa erityisen ansioituneita henkilöitä Jääkiekkoleijonan arvonimellä. Jääkiekkoleijonat on ryhmitelty pelaajiin, tuomareihin, valmentajiin ja jääkiekkovaikuttajiin. Aateloinnissa käytetään kronologista numerointia.

Suomen Jääkiekkomuseo ry:n hallitus ja Suomen Jääkiekkoliitto nimittävät aatelointitoimikunnan jäsenet, joilla tulee olla laaja tietämys sekä suomalaisen että kansainvälisen jääkiekon historiasta ja nykypäivästä.

Jääkiekkomuseon verkkosivut

Etsi sivustolta