Leijonat.fi

     

Puheenvuoro Joni Lindströmille - Viheltävä puheenjohtaja lentokentän kupeesta

Lindstrom_1.jpgKiekko-Vantaan junioreiden puheenjohtaja Joni Lindström on syntyjään kolmannen polven rautakauppias tai kuten hän itse ilmaisee "syntynyt rautakaupan naulalaatikkoon". Työuraansa hän ei kuitenkaan tehnyt rautakauppiaana vaan on toiminut erilaisissa taloushallinnon tehtävissä. Mitä jääkiekolta nyt on ehtinyt…



Tutustutaan kesäkuussa 50 vuotta täyttävään kiekkomieheen tarkemmin:

Joni Lindström

• Puheenjohtaja, Kiekko-Vantaa itä ja juniorit

• Erotuomari, HJT

• Jäsen, etelän aluehallitus, työvaliokunta ja seura- ja olosuhdevaliokunta

• Jäsen, SJL liittovaltuusto
• jäsen, SJL:n koulutusvaliokunta

Miten olet ajautunut jääkiekon pariin?
- Asuin Helsingin puolella radanvarressa ja veri veti syksyllä 1969 kiekon pariin: luistimet kassiin ja suojukset päälle, isoveljeltä lainasin talvitakkia ja junalla Hiekkaharjuun. Upeita muistoja keväisistä aurinkoisista ulkojääpeleistä "jääkarhupaita" päällä. Nuoruuden pelaaminen loppui lahjattomuuteen ja armeijan jälkeen vapaaehtoinen maanpuolustus, yrittäjyys sekä perhe pitivät pitkään poissa kiekkoympyröistä. Itä-Vantaan juniorikiekko sai 2000-luvun alussa "pihtisynnytettyä" Kiekko-Vantaa Itä ry:n sekä Kiekko-Vantaa juniorit ry:n ja toiminta sai uuden suunnan, jolloin vanha kipinä leimahti uudelleen: omien poikien myötä "ajauduin" 2001 Kiekko-Vantaa itä ry:n joukkueenjohtajaksi ja sillä tiellä ollaan.

Mitä muita asioita harrastat?
- Talvella keskityn jääkiekkoon - kentällä ja kabineteissa, mutta kesällä mökkeily sekä golf antavat vastapainoa ja pitävät mielen virkeänä.

Miten vantaalainen jääkiekkoilu mielestäsi jaksaa?
- Vantaalainen juniorikiekko on kehittynyt olosuhteisiin nähden hyvin. Parantamisen varaa toki on ja töitä tehdään: yhteistyön tiivistäminen EVU:n kanssa kantaa hedelmää sekä pelaajaliikenteen rauhoittaminen yhteistyöseurasopimuksilla kehittää kaikkia lähiseuroja yli kuntarajojen. Leijona-kiekkokouluun liittyminen ja sen myötä uusien ikäluokkien harrastuksen tukeminen on suuri panostus tulevaisuuteen.
- Mestis painii isojen taloudellisten haasteiden kanssa olosuhteissa, joissa monet kilpailevat katsojista ja euroista. Yhteistyö on Mestiksen ja junioreiden välillä parantunut merkittävästi Mikko Korhosen aloitettua miesten toimitusjohtajana.

Lindstrom_2.jpgKommentoi Vantaan heikkoja jääolosuhteita ja kerro, miten asiaa voitaisiin parantaa?
- Vantaalla on Suomen suurista kunnista ylivoimaisesti heikoin jäätilanne. Käsittääkseni kunnalla on halua, muttei taloudellisia voimaveroja uusien hallien rakentamiseen. Liikuntajohtaja (Veli-Matti) Kallislahti pyrkii ratkomaan ongelmia mutta hän tarvitsee poliittisia päätöksiä pikaisesti. Ostamme kunnan ulkopuolelta jäätä jo nyt yli 20 viikkotuntia, jotta saisimme pidettyä mahdollisimman monet vantaalaiset nuoret liikunnan parissa. Valitettavasti jääaika ei yksinkertaisesti riitä ihan kaikille halukkaille.

Visioi vantaalaista jääkiekkoa vuoteen 2016 - missä mennään tuolloin?
- Tuolloin Vantaalla on kaksi uutta jäärataa (ja kahta uutta jo suunnitellaan), joiden myötä jääurheilun harrastaminen on lisääntynyt muuttovoittoisessa kunnassa. Seura on pysynyt hyvin muutoksessa mukana; yksittäisten pelaajien menestys kaikilla osa-alueilla on parantunut, nuoret pelurit jaksavat paremmin koulussa kun harjoitusajat ovat aikaistuneet, Vantaan sosiaali- ja nuorisotoimessa iloitaan vähentyneistä "asiakkaista" ja puheenjohtaja panee tyytyväisenä merkille kiekkoperheen yhteisöllisyyden kasvaneen.

Mitkä ovat Suomi-kiekon vahvuudet?
- Suurimpana asiana pidän yhteistä tahtotilaa: kaikki mukana olevat ovat käärineet hihat ja teroittaneet niin luistimet ja kuin kynätkin ja ovat valmiita tekemään töitä. Uuden Suomi-kiekon strategian myötä vastuualueet ovat selkeytyneet ja varmasti jokainen löytää kortensa kannettavaksi.

Mihin asioihin haluaisit vaikuttaa nopeasti?
- Nopeasti en mihinkään - hätiköimällä ei tule kuin hukattuja maalipaikkoja! C-junioreiden sarjajärjestelmää uudistaisin kasvattamalla joukkuemäärää ja jakamalla sen vuoden vaihteessa kahtia. Valiokuntatyöskentelyä halusin olla kehittämässä: meillä on iso kasa hyödyntämättömiä resursseja suurella sydämellä mukana olevissa ihmisissä sekä arkista työtä tekevissä seuroissa.

Miten MM-kisatuotot tulisi mielestäsi kohdentaa?
- Karhu pitää ensin kaataa, ennen kuin taljaa jaetaan. Uskon Sulinin Mikan johtavan kisajoukkoaan tuottoisasti, joten jaettavaa varmaankin syntyy. Kohdentaisin: 1) Alueitten valmennustoimen tukemiseen, 2) Seurojen urheilutoimen käytännön auditointiin, seurantaan sekä koulututukseen, 3) Alueellisiin leijonakiekkokouluttajiin ja 4) Seuratoimijoiden materiaalipankin kehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä 5) Aluepäälliköiden "puskurirahastoon" mahdollistamaan budjettikauden hyvät hankkeet, joiden talous voidaan paikata seuraavalla kaudella.

Voivatko suomalaiset jääkiekkoseurat riittävän hyvin?
- Vahvuuksia ovat päätoimisten valmennuspäälliköiden palkkaus, seurojen uudistumishalu sekä liiton auditointitoimet. Tärkeää olisi lisätä seurojen yhteistyötä kaikilla osa-alueilla – tehdään yhdessä hyvää yhteistyötä ja kilpaillaan kaukalossa kun kiekko putoaa.

Lindstrom_3.jpgUsein on kuultu puhuttavan siitä, että suomalainen nuori tai lapsi ei enää riittävästi kunnioita auktoriteettia. Oletko havainnut tällaista trendiä toimiessasi erotuomarina juniorien otteluissa?
- Meistä jokainen voi joskus pahoin ja kipuilee ja onneksi lapsilla on vielä mahdollisuus omaksua uusia hyviä käyttäytymismalleja. Jääkiekossa on yhä käytössä sana ”pakko”. Jos haluat olla mukana harrastuksessa, on sinun pakko noudattaa yhteisesti sovittuja pelisääntöjä niin harjoituksissa kuin peleissä. Tämä "pakko" karsii varmasti monia joukkuelajista mutta jäljelle jääneet kehittyvät sosiaalisesti ja valmiimpia kohtaamaan yhteiskunnan haasteet. Kun lapsi kentällä "avautuu" tuomarille, mietin itsekseni, minkälaisia esimerkkejä tämä lapsi on saanut kotona ja valmennuksessa. Usein on niin, että niissä joukkueissa, joissa valmentaja huutaa negatiivisesti joukkueelleen sekä tuomareille, tapahtuu myös pelaajien osalta ylilyöntejä. Haluaisin lähettää terveiset kaikille aikuisille: tukekaa lasten kasvua ja olkaa hyvänä esimerkkinä.

Tuomareista on Etelä-Suomessa aika ajoin pulaa. Miten uusia nuoria tuomareita voitaisiin tehokkaammin rekrytoida?
- Tämän jos tietäisin. Itse sain ensimmäisiin otteluihin kokeneen tuomarin, joka luisteli pelissä vieressäni ja antoi ohjeita ja palautetta - tämä saattaisi madaltaa kynnystä. Lisäksi miettisin toimia, jolla tuomaritoiminnan ulkoista kuvaa saataisiin oikaistua - tuomarointi on 99 % mukavaa.

Mitkä ovat suurimmat erot juniorisarjoissa AAA-tason ja alempien tasojen välillä?
- Ensisijaisesti motivaatiotaso: monet pelaajat voisivat taitojensa puolesta pelata ylemmässä tasoluokassa mutta "selkä suoristuu" liian usein. Tietenkin liike ja tilan hyödyntäminen on tehokkaampaa AAA:ssa mutta toisaalta usein näen iloisempi naamoja haastajajoukkueissa - hienoa että jokainen voi pelata oman taito- ja motivaatiotasonsa mukaisessa ryhmässä.

Teksti ja kuvat: Antti Lassinharju

Viimeksi muutettu


Suomen Jääkiekkoliiton yhteistyökumppanit: