maanantai, 05 helmikuu 2018 09:02

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöihin muutoksia kaudelle 2018-19 - Mitä ja miksi?

Kirjoittanut Toimitus

Suomen Jääkiekkoliiton (SJL) hallitus hyväksyi kokouksissaan 10.11.2017 ja 01.02.2018 muutoksia kilpailusääntöihin. Muutokset tulevat voimaan kaudelle 2018-19. Mitä muutettiin ja miksi?

Seuraavassa ovat oleellisimmat sääntökohdat, joihin on tullut muutoksia. Lisäksi kilpailusääntöihin on tullut tukku täsmennyksiä ja pienempiä muutoksia. Tutustu sääntöihin tarkasti!

Tekstejä on höystetty kilpailupäällikkö Pirkka Antilan taustoittavilla kommenteilla.
 
1.3. Kilpailusäännöistä poikkeaminen
Erittäin painavista syistä liittohallitus tai sen valtuuttamana kilpailuvaliokunta voi poiketa kilpailusäännöistä. Mikäli aluehallitus ei ole hallitsemiensa sarjojen (harrastesarjat) osalta muuta päättänyt, noudatetaan näitä sääntöjä myös alueellisissa harrastesarjoissa.

Lisäys:
Aluehallitus tai sen valtuuttamana alueen kilpailuvaliokunta voi myöntää poikkeuslupia edustusoikeuksiin anomusten perusteella alueen järjestämässä leijonaliigassa.

Pirkka Antila: "Leijonaliigan osalta alueellinen päätöksen teko riittää huomioiden yleiset linjaukset ja harrastuksen aloitusikäluokat. Leijonaliigassa ei ole seurakohtaisia edustusoikeuksia, luvat koskevat vain poikkeuksia mm. ikäsääntöihin."
 
5.2. Pelaaminen eri joukkueissa samassa seurassa/seurayhteisössä           

Liikkuminen joukkueiden välillä on kielletty tai rajoitettu seuraavissa tapauksissa:

2. Nuorten SM-Liiga -> B-nuorten SM-taso
1.8. - 30.04. 31.12. (runkosarjan aikana)
• Kenttäpelaajan siirtyessä B-nuorten SM-tasolle on B-nuorten joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset neljä (4) seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata Nuorten SM-liigaan. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana).

• Kenttäpelaaja voi siirtyä B-nuorten SM-tasolla olevaan joukkueeseen, jolla on enintään neljä (4) ottelua jäljellä pelaamaansa sarjaa missä tahansa vaiheessa kautta ainoastaan silloin, jos hän on pelannut kauden omista otteluistaan alle 50 % Nuorten SM-liigassa tai Miesten SM-liigassa.

3. B-nuorten SM-taso -> B-nuorten SM-taso
1.8. - 30.04. 31.12. (runkosarjan aikana)
• Kenttäpelaajan siirtyessä B-nuorten SM-tasolla joukkueesta toiseen on uuden joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset neljä (4) seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata takaisin edelliseen joukkueeseen. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana).

• Kenttäpelaaja voi siirtyä joukkueesta toiseen, jolla on enintään neljä (4) ottelua jäljellä pelaamaansa sarjaa missä tahansa vaiheessa kautta ainoastaan silloin, jos hän on pelannut kauden omista otteluistaan yli 50 % uudessa joukkueessa jolla enintään neljä (4) ottelua jäljellä.

4. B-nuorten SM-taso -> B2-nuorten SM-taso
1.8. - 30.04. 31.12. (runkosarjan aikana)
• Kenttäpelaajan siirtyessä B2-nuorten SM-tasolle on B2-nuorten joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset neljä (4) seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata B-nuorten SM-tasolle. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana).

• Kenttäpelaaja voi siirtyä B2-nuorten SM-tasolla olevaan joukkueeseen, jolla on enintään neljä (4) ottelua jäljellä pelaamaansa sarjaa missä tahansa vaiheessa kautta ainoastaan silloin, jos hän on pelannut kauden omista otteluistaan alle 50 % B-nuorten SM-tasolla.

5. B-nuorten SM-taso -> C-nuorten SM-taso
1.8. - 30.04. 31.12. (runkosarjan aikana)
• Kenttäpelaajan siirtyessä C-nuorten SM-tasolle on C-nuorten joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset neljä (4) seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata B-nuorten SM-tasolle. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana).

• Kenttäpelaaja voi siirtyä C-nuorten SM-tasolla olevaan joukkueeseen, jolla on enintään neljä (4) ottelua jäljellä pelaamaansa sarjaa missä tahansa vaiheessa kautta ainoastaan silloin, jos hän on pelannut kauden omista otteluistaan alle 50 % B-nuorten SM-tasolla.

6. B2-nuorten SM-taso -> C-nuorten SM-taso
1.8. - 30.04. 31.12. (runkosarjan aikana)
• Kenttäpelaajan siirtyessä C-nuorten SM-tasolle on C-nuorten joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset neljä (4) seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata B2-nuorten SM-tasolle. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana).

• Kenttäpelaaja voi siirtyä C-nuorten SM-tasolla olevaan joukkueeseen, jolla on enintään neljä (4) ottelua jäljellä pelaamaansa sarjaa missä tahansa vaiheessa kautta ainoastaan silloin, jos hän on pelannut kauden omista otteluistaan alle 50 % B-nuorten SM-tasolla.

7. C-nuorten SM-taso -> C-nuorten SM-taso
1.8. - 30.04. 31.12. (runkosarjan aikana)
• Kenttäpelaajan siirtyessä C-nuorten SM-tasolla joukkueesta toiseen on uuden joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset neljä (4) seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata takaisin edelliseen joukkueeseen. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana).

• Kenttäpelaaja voi siirtyä joukkueesta toiseen, jolla on enintään neljä (4) ottelua jäljellä pelaamaansa sarjaa missä tahansa vaiheessa kautta ainoastaan silloin, jos hän on pelannut kauden omista otteluistaan yli 50 % uudessa joukkueessa jolla enintään neljä (4) ottelua jäljellä.

Pirkka Antila: "Kevääksi vapaampi liikkuminen, syksyllä pidetään kiinni harjoittelurytmistä ja "kodista" pelaajille. Syksyllä myös pelataan kevään paikoista ja jos rajoitus poistetaan, on riski että pelaajia siirrellään hallitsemattomasti ja harjoittelu kärsii. Keväällä taas paikat sarjoissa on aika lailla sementoitu seuraavaksi kaudeksi, joten menestysmielessä pelaajien siirtely ei ole enää niin merkityksellistä. Tarkoitus on katsoa pysyykö pelaajien liikkuminen järkevissä rajoissa."

6.18. Erityissäännöt E-juniorien sarjoissa
4. Ottelun kestoaika
Ottelun kokonaiskestoajan määrittelee sarjan järjestävä alue.
4.1. Toimintaohje jos ottelun peliaika täyttyy ennen pelivuoron päättymistä tai pelissä syntyy 15-maalin ero
Jos otteluvuorosta jää varsinaisen peliajan päätyttyä aikaa, pelataan ottelu/jäävuoro loppuun. Tavoitteena on saada pelaajille pelivuorosta paras mahdollinen hyöty. Pöytäkirjan pitoa jatketaan, mutta pöytäkirjaan ei merkitä varsinaisen peliajan loppumisen jälkeen syntyneitä maaleja. Muilta osin pöytäkirja täytetään normaalisti ja esim. mahdolliset rangaistukset kirjataan pöytäkirjaan.

Mikäli jossakin vaiheessa ottelun aikana syntyy 15:n maalin ero, ei pöytäkirjaan merkitä 15:n maalin eron jälkeen syntyneitä maaleja. Peli pelataan loppuun muuten normaalisti.

Pirkka Antila: "15 maalin eroon ei enää voi lopettaa peliä. Muutetaan suosituksesta säännöksi, jotta jääaika käytetään aina eikä pelejä jätetä kesken. Se on aina ollut  tavoitteenakin.
 
6.7. Mediaoikeudet, kuvaus ja tallennus
1. Kaikkien liiton järjestämien sarjojen mediaoikeudet kuuluvat kokonaisuudessaan Suomen Jääkiekkoliitolle. Liitto sopii kaikki mediaoikeussopimukset kaikkien järjestämiensä sarjojen osalta. Seura tarvitsee aina luvan liitolta liikkuvan kuvan lähettämiseen kotiotteluistaan. Lupa myönnetään enintään yhdeksi kaudeksi kerrallaan.

2. Suomi-sarjan, Naisten Liigan, Nuorten SM-Liigan, Nuorten Mestiksen sekä B-, B2- ja C-nuorten SM-sarjatasojen kaikki ottelut on kuvattava.

3. Nuorten SM-Liigan, B-nuorten SM-sarjan ja C-nuorten SM-sarjan joukkueet velvoitetaan tallentamaan kuvaamansa sarjaottelut SJL:n osoittamaan paikkaan ottelua seuraavan vuorokauden loppuun mennessä. Tallennusta koskeva sääntö tulee voimaan, kun SJL on rakentanut ko. paikan ja informoinut siitä seuroille.

Pirkka Antila: "Tallennussääntö on jo astunut voimaan. Lisäksi on aika muuttaa säännöksi myös jo kauan käytäntönä ollut kuvauspakko."

7.3. Luvat
2. Kansainväliset otteluluvat
Liiton jäsenseura, joka haluaa pelata ottelun ulkomailla tai kotimaassa IIHF:n alaisen ulkomaisen seuran kanssa, on kirjallisesti haettava liitolta ottelulupaa viimeistään 14 vrk ennen ottelua. Suomeen saapuvalla joukkueella on oltava oman maansa liiton lupa ennen kuin Jääkiekkoliitto myöntää otteluluvan. Kansainvälinen ottelulupa on toimitettava paikalliselle erotuomarikerholle, jotta otteluun voidaan nimetä erotuomarit. Ilman lupaa ei erotuomareita nimetä. Ottelu IIHF:n kuulumattoman joukkueen kanssa on sallittu vain IIHF:n ja Jääkiekkoliiton luvalla.

Kansainvälinen ottelulupa 1.8.-31.12. välisen sarjatoiminnan aikaiselle ulkomaan tapahtumalle on haettava 15.5. mennessä. Lupa 1.1. - 1.4. välisen sarjatoiminnan aikaiselle ulkomaan tapahtumalle on haettava 15.11. mennessä. Tämän jälkeen kotimaiselle joukkueelle ei myönnetä kansainvälistä ottelulupaa ulkomaille matkustamiselle sille ajalle jolloin liiton sarjakalenteriin on merkitty ko. ikäluokan sarjatoimintaa, pois lukien eri aikaan olevat talvilomat (hiihtolomat) helmi-maaliskuussa. Kansainvälistä ottelulupaa ei myönnetä lopputurnausten/pudotuspelin ajalle missään olosuhteissa.

Pirkka Antila: "Aiempien kokemusten perusteella pehmennetään sääntöä. Jos on ajoissa liikkeellä (eli ennen kuin sarjaohjelmat tehdään), luvan voi saada. Mutta ei enää sen jälkeen."
 
7.15. Yli-ikäiset pelaajat
1. Nuorten SM-liiga
Nuorten SM-Liigassa saa pelata rajattomasti 1999 syntyneitä ja sitä nuorempia. Nuorten SM-Liigassa saa käyttää muun ikäisiä pelaajia ottelua kohti seuraavasti:
- Toinen maalivahdeista saa olla syntynyt 1997 tai 1998.
- Kenttäpelaajista enintään kahdeksan (8) voi olla muun ikäisiä (1997 tai 1998 syntyneitä) siten, että enintään neljä (4) voi olla 1997 syntynyttä pelaajaa, joilla on oltava voimassa oleva pelaajasopimus edustusseuran (KHL/Liiga) kanssa, ja heidän tulee olla rekisteröityjä ko. aikuisten sarjaan kyseisen sarjan sääntöjen mukaisesti. Mikäli Nuorten SM-Liigassa pelaa seura, jonka edustusjoukkue ei pelaa KHL:ssä/SM-Liigassa, ei näillä 1997 syntyneillä tarvitse olla sopimusta edustusjoukkueen kanssa.

Pirkka Antila: "Säännön tarkoitus on se, ettei Liiga/KHL-seura pidä mukanaan sellaisia yli-ikäisiä pelaajia, jotka eivät ole oikeita prospekteja seuran suunnitelmissa. Mestis-seuran tai alemman sarjatason seuran osalta ei kannata estää yhdenkään sarjassa pelaamaan pystyvän pelaajan pelaamista."
 
9. C2- ja nuorempien juniorien sarjat
d. F- ja E-junioreissa saa pelata kaksi (2) vuotta vanhempi pelaaja, mikäli ko. pelaaja on aloittanut pelaamisen (ensimmäinen pelipassi) samalla tai edellisellä kaudella, tai pelaajalla on ollut aiemmilla kausilla vain yksi pelipassi (aloittanut aiemmin mutta lopettanut vuoden jälkeen) tai E-juniori-ikäisellä pelaajalla on aiemmin ollut vain luistelu-/kiekkokoulupelipasseja. Tällaista pelaajaa ei lasketa yli-ikäisten pelaajien kiintiöön.

e. C2- ja D-junioreissa (pojat) sekä D-tytöissä ja nuoremmissa (tytöt) saa pelata kaksi (2) vuotta vanhempi pelaaja, mikäli pelaaja on aloittanut pelaamisen (ensimmäinen pelipassi) samalla, edellisellä tai sitä edellisellä kaudella, tai  pelaajalla on ollut aiemmilla kausilla vain yksi pelipassi (aloittanut aiemmin mutta lopettanut vuoden jälkeen) tai pelaajalla on aiemmin ollut vain luistelu-/kiekkokoulupelipasseja. Tällaista pelaajaa ei lasketa yli-ikäisten pelaajien kiintiöön.

f. D1 ja nuorempien sarjoissa seura, jolla on kahta perättäistä ikäluokkaa kohti niin vähän pelaajia että on mahdotonta saada perustettua yhtä joukkuetta/ikäluokka, voi peluuttaa useampia yli-ikäisiä pelaajia kuitenkin niin, että joukkue on ilmoitettava siihen ikäluokkaan jonka ikäisiä on joukkueessa enemmistö. Jos pelaajia on kolmesta ikäluokasta, joukkue on joko ilmoitettava keskimmäiseen ikäluokkaan, tai siihen ikäluokkaan jota on enemmän kuin 50 % pelaajista. Jos ikäluokkia on neljä (4) tai enemmän, joukkue on ilmoitettava johonkin niistä keskimmäisistä ikäluokista, jolloin on vähiten yli- ja alaikäisiä pelaajia.
 
9. Naiset ja tytöt
a. Naispuolinen pelaaja saa edustaa kahta (2) vuotta nuorempaa ikäluokkaa pelatessaan poikien sarjassa. Tällaista pelaajaa ei lasketa Y-pelaajakiintiöön poikien joukkueessa.

b. Naispuolinen pelaaja saa edustaa kolme (3) vuotta nuorempaa ikäluokkaa pelatessaan poikien tai tyttöjen sarjassa, mikäli on aloittanut pelaamisen (ensimmäinen pelipassi) samalla, edellisellä tai sitä edellisellä kaudella. Tällaista pelaajaa ei lasketa Y-pelaajakiintiöön poikien tai tyttöjen joukkueessa.

Pirkka Antila: "Helpotettu edelleen vasta-alkajasääntöjä. Aiemmin edellisvuoden pelipassi, nyt voi olla mikä vain pelipassi (pelaaja kokeillut, lopettanut ja haluaa aloittaa uudestaan). Lisäksi jos pelaajalla on ollut vain kiekkokoulupelipasseja, niin häntä ei lasketa vielä D/E-junnuissa varsinaiseksi harrastajaksi. Lisäksi tyttöjen vasta-alkajaisuutta edelleen lavennettu.
Tänä vuonna ensi kerran kokeilussa ollut ikäluokan yhdistämissääntö (enemmän yli-ikäisiä sallittu) on ollut luvanvaraista. Nyt kun on seurattu ja todennettu joukkueiden muodostamista, niin ensi kaudella ei enää tarvitse lupaa anoa, vaan sääntö on automaatio."


7.16. Yli-ikäisiä pelaajia koskevat säännöt
Yli-ikäisenä pelaava pelaaja saa samanaikaisesti edustaa seuransa aikuisten joukkuetta ottaen huomioon muut mahdolliset pelaajan liikkumiseen saman seuran/seurayhteisön sisällä liittyvät säännöt.

Yli-ikäisenä pelaajana pelaava kenttäpelaaja ei voi edustaa samanaikaisesti toista saman seurayhteisön juniorijoukkuetta pois lukien seuraavat poikkeukset:

- Kaikissa B- ja B2-nuorten sarjoissa pelaavat yli-ikäiset (B s. 2000/B2 s. 2001) pelaajat saavat edustaa myös oman seurayhteisönsä nuorten (oman ikäluokan) joukkuetta.

- B2-nuorten Mestis- tai Suomi-sarja -tasolla pelaavat yli-ikäiset (s. 2001) pelaajat saavat edustaa myös oman seurayhteisönsä B-nuorten joukkuetta, mikäli B-nuorten joukkue pelaa Suomi-sarja- tai aluesarjatasolla

- C-nuorten Suomi-sarja- ja aluesarjatasolla pelaavat yli-ikäiset (s. 2002) pelaajat saavat edustaa myös oman seurayhteisönsä B- ja B2-nuorten joukkuetta, mikäli B-nuorten joukkue pelaa Suomi-sarja- tai aluesarjatasolla tai B2-nuorten joukkue pelaa Mestis- tai Suomi-sarjatasolla.

- C2-E2-juniorien A-sarjatasolla pelaavat yli-ikäiset pelaajat saavat edustaa myös oman seurayhteisönsä oman ikäluokan joukkuetta, mikäli seuralla on kummassakin ikäluokassa vain yksi joukkue ja kumpikin pelaa A-tasolla.

- C2 A- tai AA-tasolla pelaavat yli-ikäiset pelaajat saavat edustaa myös oman seuransa/seurayhteisönsä oman ikäluokan joukkuetta, mikäli seuralla on joukkue C-nuorten Suomi-sarja- tai aluesarjatasolla.

Pirkka Antila: "B2-junioreita alemmat sarjat noudattavat jatkossa samaa sääntöä kuin on jo ollut C- ja B-nuorissa. Samoin C-C2-rajapintaan tehdään sama helpotus  auttamaan erityisesti pienempiä seuroja."
 
Muut kuin yllä mainitut yli-ikäiset kenttäpelaajat voivat kauden aikana vaihtaa joukkuetta vain yhden kerran vanhemman ja nuoremman ikäluokan välillä seuraavasti riippumatta seuranvaihdosta (ml. pelaajaliikennesopimusseurassa pelaaminen, seurayhteisön eri joukkueet):
1) Yli-ikäisestä omaan ikäluokkaan vain 22.12. - 31.12. Ensimmäinen ottelu 1.1. alkaen määrittää onko siirtyminen omaan ikäluokkaan tai yli-ikäiseksi pelaajaksi tapahtunut 31.12. mennessä.

2) Omasta ikäluokasta yli-ikäiseksi pelaajaksi aikavälillä 1.10. - 31.12. Ensimmäinen ottelu 1.1. alkaen määrittää onko siirtyminen omaan ikäluokkaan tai yli-ikäiseksi pelaajaksi tapahtunut 31.12. mennessä.

Pirkka Antila: "Jos pelaajan kohdalla on kauden alussa tehty selvästi väärä valinta ja pelaaja ei selviä omassa ikäluokassaan, hänen ei tarvitse kärsiä koko syksyä. Hän voi siirtyä y-pelaajaksi, jos ei pysty omassa ikäluokassaan pelaamaan."
 
7.17. Alaikäiset pelaajat
D1- ja nuorempien sarjoissa seura, jolla on kahta perättäistä ikäluokkaa kohti niin vähän pelaajia, että on mahdotonta saada perustettua yhtä joukkuetta/ikäluokka, voi peluuttaa useampia alaikäisiä pelaajia kuitenkin niin, että joukkue on ilmoitettava siihen ikäluokkaan, jonka ikäisiä on joukkueessa enemmistö.

Pirkka Antila: "Tänä vuonna ensimmäisen kerran kokeilussa ollut ikäluokan yhdistämissääntö (enemmän alaikäisiä sallittu) on ollut luvanvaraista. Nyt kun on seurattu ja todennettu joukkueiden muodostamista, niin ensi kaudella ei enää tarvitse lupaa anoa, vaan sääntö on automaatio."
 
10.3. Kurinpitäjät
Kurinpitovaltaa käyttää SM-Liigan joukkueiden/pelaajien sarja- ja harjoitusotteluiden osalta liigahallitus ja Mestiksen joukkueiden/pelaajien sarja- ja harjoitusotteluiden osalta Jääkiekon Sarjaseurat ry:n hallitus.
Sarjalisenssin määräyksiin liittyvä kurinpitovalta on SJL:n lisenssikomitealla.

Pirkka Antila: "Lisensseissä on jo valmiina kurinpitomahdollisuudet. Jos seura ei noudata ohjeita, mutta valtaa ei ole erikseen määrätty säännöissä, on luonnollista, että lisenssiasiat hoitaa kokonaisuudessaan lisenssikomitea."
 
10.4. Kurinpidon alaiset teot
• Joka rikkoo SJL:n vahvistamia kilpailusääntöjä ja -määräyksiä tai toimii niiden vastaisesti tai jättää noudattamatta niitä.
• Joka rikkoo SJL:n vahvistamia sarjalisenssimääräyksiä.

Pirkka Antila: "Ollut lisenssisäännöissä, muttei kilpailusäännöissä, joihin taas lisenssimääräyksissä vedotaan."
 
10.5. Kurinpitomenettelyssä määrättävät rangaistukset
Kurinpitomenettelyssä määrättäviä rangaistuksia ovat
a. huomautus
b. varoitus
c. taloudellinen sanktio (kurinpitosakko), Nuorten SM-Liigassa ja Mestiksessä enintään 4.000 euroa, muissa sarjoissa enintään 1.000 euroa.
d. pelikielto (pelaajat) tai toimintakielto (joukkueen toimihenkilöt, erotuomarit ja toimitsijat) joko tietyksi ottelumääräksi kuluvan ja seuraavan kauden aikana (enintään 50 ottelua), tai määräajaksi (enintään viisi vuotta), doping-tapauksissa peli- tai toimintakielto voidaan määrätä ainaiseksi.
e. erottaminen joko määräajaksi tai ainaiseksi.
f.  otteluiden tuomitseminen hävityksi, uusintaottelun määrääminen, pistevähennys tai joukkueen sulkeminen sarjasta tai sarjalisenssin menettäminen.

Pirkka Antila: "Tämänkin kuuluu olla myös säännöissä eikä pelkästään lisenssimääräyksissä."