Leijonat.fi

     

Jääkiekkolehtorit tukevat Suomi-kiekon Leijonanpolkua

Jääkiekkolehtorijärjestelmä julkistettiin tiedotustilaisuudessa 24.10.2016. Vasemmalta jääkiekkolehtori Kalle Sahlstedt, Olympiakomitean urheiluakatemian valmennuspäällikkö Antti Paananen, Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelman johtaja Simo Tarvonen sekä Jääkiekkoliiton huippu-urheilujohtaja Rauli Urama. Jääkiekkolehtorijärjestelmä julkistettiin tiedotustilaisuudessa 24.10.2016. Vasemmalta jääkiekkolehtori Kalle Sahlstedt, Olympiakomitean urheiluakatemian valmennuspäällikkö Antti Paananen, Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelman johtaja Simo Tarvonen sekä Jääkiekkoliiton huippu-urheilujohtaja Rauli Urama. Kuva: Pasi Mennander

Lokakuun lopulla julkistettiin Suomi-kiekon kauden 2016-17 kenties tärkein uudistus. Kuusi alueellista jääkiekkolehtoria työskentelee pelaajien hyväksi yhteistyössä seurojen, oppilaitosten ja urheiluakatemioiden kanssa. Jääkiekkolehtorien vaikutus Leijonanpolkuun on paljon panostustaan suurempi.


Jääkiekkolehtorien tehtävänä on edesauttaa pelaajien menestystä kaukalossa ja opinnoissa. Kiekkolehtorit ovat yhteistyön rakentajia ja etujen valvojia oppilaitoksen, seuran ja kodin välillä. Tavoitteena on yhdistää urheilu-ura ja koulunkäynti parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteispelillä pyritään maksimoimaan menestys urheilussa ja opinnoissa. Kun urheilu-ura joskus päättyy, urheilijalla on tulevaisuutensa turvana vähintään toisen asteen tutkinto.

- Haluamme varmistaa, että suomalainen jääkiekkoilija pystyy Suomesta käsin tulevaisuudessakin kehittymään maailman parhaaksi jääkiekkoilijaksi, Jääkiekkoliiton huippu-urheilujohtaja Rauli Urama sanoi.

- On kysytty, miten parhaalla tavalla voidaan yhdistää koulu, seura, koti ja urheilija. Meidän vastauksemme kysymykseen on jääkiekkolehtorit.

Jääkiekkolehtoreille on määritetty alueelliset vastuualueet. Näin pyritään varmistamaan toiminnan maantieteellinen kattavuus. Alueet on määritetty siten, että Mestis- ja Liiga-seurojen paikkakunnat ovat edustettuina.

Arjen optimointia

Haetaan esimerkki maajoukkuetoiminnasta.

Jos junioripelaaja kuuluu ikäluokkansa valtakunnalliseen kärkeen, pelkästään maajoukkuepolku tarjoaa hänelle neljässä vuodessa 32 tapahtumaa. Jos pelaaja osallistuu kaikkiin U16–U20-ikäluokkien tapahtumiin, hän viettää niissä yhteensä 320 päivää ja pelaa noin 100 ottelua.

Kun pelaamisen rinnalla opiskelee, puhutaan arjen optimoinnista. Miten löytää paras mahdollinen viikkorytmi?
Tuohon kysymykseen jääkiekkolehtorit auttavat löytämään vastauksen.

Yksilön lähtökohdista

Jääkiekko on joukkuepeli ja illan harjoituksissa toimitaan joukkuetasolla. Urheiluakatemiat kiinnittyvät pelaajien aamuharjoituksiin ja niissä toimitaan yksilön tarpeiden lähtökohdista

Kiinteä seurayhteistyö takaa, että kaikki pelaajan kanssa työskentelevät valmentajat tietävät, missä mennään. Valmentajat, jotka tekevät lajivalmennustyötä seuroissa, saavat akatemiayhteistyön myötä ison tuen arkityölleen.

Kun eri osapuolten yhteistyö toimii parhaalla tavalla, seura- ja akatemiaharjoittelun raja poistuu ja syntyy kokonaisuus, joka takaa pelaajalle mahdollisimman hyvän lopputuloksen.

Yhteistyötä yli lajirajojen

Urheiluakatemiatoiminta tuo jääkiekkoilijoiden ulottuville myös muiden lajien valmentajien osaamista. Urheiluakatemiat ovat yhteistyöverkostoja ja osaamiskeskuksia, joiden avulla jääkiekkoilija voi saada apua esimerksi nopeusvoiman harjoitteluun vaikkapa yleisurheiluvalmentajalta. Jääkiekkolehtorit toimivat linkkeinä eri toimijoiden välillä, jotta urheilijan tarve ja järjestelmän mahdollisuudet kohtaavat. Urheilakatemioille on tärkeää jääkiekon kiinnittyminen osaksi kokonaisuutta.

- Täytyy muistaa, että urheiluakatemiat ovat eri lajien ja urheilijoiden tukiorganisaatioita. Ne eivät yksin pysty viemään mitään lajia eteenpäin. Sen takia on hyvin tärkeää, että lajit ottavat vahvan kehittämisotteen urheiluakatemioissa omista lajeistaan, pääkaupunkiseudulla toimivan Urhean toiminnanjohtaja Simo Tarvonen sanoi.

- Se, että vahvat ja valovoimaiset lajit kuten jääkiekko tulevat mukaan urheiluakatemioihin vahvistaa koko akatemiajärjestelmää.

”Kohti yhteistä maalia”

Yksi kuudesta jääkiekkolehtorista on Kalle Sahlstedt, yli 700 liigaottelun ja viiden Suomen mestaruuden ex-hyökkääjä. Sahlstedt on työskennellyt Turun Seudun Urheiluakatemiassa jo kuuden vuoden ajan toimenkuvalla, joka vastaa nyt virallisesti käynnistyvää jääkiekkolehtorin tehtävää.

- Paljon on tapahtunut vuosien varrella, mutta nyt voin sanoa, että homma toimii hyvin ja mutkattomasti. Olemme saaneet kaikki osapuolet samaan veneeseen ja soutamaan kohti yhteistä maalia, Sahlstedt sanoi.

- Toimin yhteistyössä kaikkien kuuden akatemiatoiminnassa mukana olevan oppilaitoksen kanssa. Harjoituksissa käy pelaajia kaikista näistä oppilaitoksista. Se vaatii yhteensovittamista ja suunnitelmallisuutta, pohdintaa, miten urheilija saa sitä harjoitusta mitä tarvitsee ja milloin tarvitsee.

Teksti on julkaistu Leijonat-lehdessä 4/2016.

 

 

Viimeksi muutettu

Tuoreimpia uutisia



Suomen Jääkiekkoliiton yhteistyökumppanit: