Leijonat.fi

     


Jääkiekkoliiton kumppani Taitoa ja rispektiä -projektissa:
 

 


 

Puoli vuotta taitovalmennusta

Vuoden 2012 MM-kotikisojen tuotolla palkattiin Suomi-kiekkoon 25 taitovalmentajaa. Heidät esiteltiin huhtikuussa 2013. Elokuussa työnsä seuroissa aloittaneet taitovalmentajat tuovat lisäpanoksia E2–D1-ikäluokkien valmennukseen, vaiheeseen, jossa lapset opettevat pelaamaan, kehittävät pelirohkeutta ja kasvavat pelaajiksi. Ns. pääseurojensa lisäksi taitovalmentajat ovat alueen muidenkin seurojen käytössä. Miten työ on alkanut? Vaasan Sportin taitovalmentaja Sami Piilikangas kertoo.


Taitovalmentajien 25 hengen ryhmä esiteltiin huhtikuun puolivälissä Helsingissä. Mitä sen jälkeen on tapahtunut?

– Välittömästi julkistustilaisuuden jälkeen jatkoimme Vierumäelle ensimmäiseen koulutustilaisuuteen. Suoritamme työmme ohessa liikunnan ammattitutkinnon lasten osaamisalueella. Vietämme noin kerran kuussa kolme arkipäivää Vierumäellä opintojen parissa. Yhteensä näitä lähijaksoja on puolentoista vuoden aikana kymmenen kappaletta. Valmistumme jouluksi 2014.

 

Mitä opinnot käytännössä sisältävät?

– Opintoihin sisältyy paljon aktiviteetteja, teoriat testataan käytännössä. Teemme etätehtäviä, jotka sitten puramme seuraavalla lähijaksolla. Opintojen sisällöt on suunniteltu siten, että saamamme tehtävät liittyvät siihen käytännön työhön, jota seuroissa teemme. Olemme esimerkiksi tehneet joukkueillemme kausisuunnitelmia, joita on hyödynnetty käytännössäkin. Opinnot palvelevat suoraan työtämme seuroissa.

 

Kun taitovalmentajien ryhmä huhtikuussa julkistettiin, kerrottiin hankkeeseen liittyvästä sateenvarjoajattelusta, eli että taitovalmentajat ovat ”pääseurojensa” lisäksi alueen muiden seurojen käytettävissä. Mitä tämä käytännön arjessanne tarkoittaa?

– Se vaihtelee paljon taitovalmentajan sijoituspaikkakunnan mukaan. Esimerkiksi minulla täällä Vaasassa on Sportin lisäksi toimintapiirissäni viisi muuta seuraa: Kurikan Ryhti, Seinäjoen S-Kiekko, Lapuan Virkiä, Kauhavan Hela-Kiekko ja Närpiön Kraft. Käytännössä Sport ”omistaa” työajastani puolet ja toinen puoli jakautuu muiden seurojen kesken.

 

Onko työ ollut sitä mitä odotit?

– Taitovalmentajan toimenkuva on uusi eikä tarkkaa toimintasapluunaa aloittaessamme ollut olemassa. Seurat ovat erilaisia, samoin toimintaympäristömme. Esimerkiksi minun toimintapiirini seuroista lähin on sadan kilometrin päässä, eli autossa tulee istuttua melkoisesti. Jollain toisella taitovalmentajalla tilanne voi olla toinen. Erilaisista toimintaympäristöistämme johtuen aivan tarkkaa ja yhtenäistä toimenkuvaa taitovalmentajille on vaikea luoda.

– Jo näiden ensimmäisten kuukausien aikana on syntynyt ajatuksia, miten homman saisi ensi kaudella pyörimään vielä paremmin. Olen seuroissakin sanonut, että tämä ensimmäinen kausi on tunnustelua. Uskon, että toimintaani voi tästä vielä tehostaa.

 

Mikä on ollut haastavinta?

– Aikatauluttaminen! Jos ei osaa aikatauluttaa omaa toimintaansa, ajaa itsensä helposti monttuun. On katsottava kalenterissa eteenpäin, oltava yhteydessä valmennuspäälliköihin ja valmentajiin ja sovittava hyvissä ajoin päivät, jolloin menee vierailulle.

 

Miten hyvin taitovalmentaja pääsee vaikuttamaan yksittäisen pelaajan arkeen?

– Se tapahtuu parhaiten yhteistyössä heidän seuravalmentajiensa kanssa. Paras lopputulos syntyy, kun koutsi ottaa kiinni ajatuksista, jotka tulevat vierailuillani esille, ja joita hän sitten hyödyntää joukkueensa arjessa. Se, että vierailuni herättävät ajatuksia, on paljon tehokkaampi tapa kuin jos vaikka veisin joukkueille mukanani kasan treenejä.

 

Mitä on taito?

– Mielestäni se on sitä, mitä pelaajalla jo valmiina on tai mitä hän on oppinut. Taito on tietyssä määrin perittyä ja osittain opittua, ympäristön vaikutusta.

 

Moni varmasti ajattelee, että taitovalmentajat opettavat junioreille ilmaveivejä ja muita hienoja kikkoja. Miten todenmukaisiin tai virheellisiin käsityksiin toimenkuvastasi olet törmännyt?

– Kyllähän tämä nimike on haastava. Taito on isossa osassa, kun puhutaan herkkyyskauden ajan valmennuksesta, mutta tähän kuuluu paljon muutakin. Kyse on isommasta kokonaisuudesta .

 

Tunnetko olevasi viestinviejä?

– Kyllä. Taitovalmentaja vie Jääkiekkoliiton viestejä kentälle. Suomessa on paljon pieniä seuroja, jotka muuten ovat vain vähän tekemisissä Jääkiekkoliiton kanssa.

 

Tuntuuko, että sinusta on jo ollut hyötyä?

– Kyllä ainakin seuroista saamani palautteen perusteella.

 

Miten haluaisit työsi jatkossa näkyvän pelaajissa?

– Puhumme paljon aktiivisesta pelaamisesta. Siitä, että uskaltaisimme pysyä kiekossa, olisimme kiekon kanssa pelirohkeita ja luistelisimme hyvin. Lisäksi maalintekoon pitäisi saada oikeanlaista itsekkyyttä. Usein tuntuu, että on pienempi paha antaa huono syöttö kuin yrittää itse tehdä maali.

– Toivon, että näemme jatkossa enemmän rohkeita pelaajia, jotka uskaltavat olla oma itsensä. Usein tukehdutamme taidon oppimisen, jolloin pelaajista tulee tasapaksuja. Olen muistuttanut valmentajiamme, että pyrkisimme enemmän kehittämään pelaajan hyviäkin ominaisuuksia emmekä vain pyrkisi parantamaan huonoja. Antaisimme hyvien olla hyviä.


TAITOA JA RISPEKTIÄ


Vuoden 2012 MM-kotikisojen tuotoilla Suomi-kiekkoon palkattiin 25 taitovalmentajaa, jotka sijoittuivat 23 paikkakunnalle ympäri Suomen. Jääkiekkoliiton kumppani taitovalmentajahankkeessa on Helsingin Sanomat. Hankkeen teemat ovat "taito" ja "respect".


 



Suomen Jääkiekkoliiton yhteistyökumppanit: