Leijonat.fi

       

Rauli Virtanen Jääkiekkoleijona #234

Rauli Virtanen (oikealla) vastaanottaa palkinnon ja onnittelut Kalervo Kummolalta. Rauli Virtanen (oikealla) vastaanottaa palkinnon ja onnittelut Kalervo Kummolalta. Kuva: Pasi Mennander

Pelaamista, valmentamista ja mailatehtailua. Muun muassa edellä mainittuja asioita piti sisällään Jääkiekkoleijonaksi numerolla 234 aateluiden Rauli Virtasen ura jääkiekon parissa.


Tammikuun alussa 77 vuotta täyttävä entinen hyökkääjä seuraa jääkiekkoa nykyään kotisohvalta ja TV:n välityksellä, ja mies jakaa teräviä huomioita nykykiekkoon liittyen.

- Meillä oli 1970-luvulla maajoukkueessa todella kovia pelaajia, ja he olivat hyviä tyyppejä. Se joukkue voittaisi nykyisen maajoukkueemme mennen tullen, 1970-luvun alussa A-maajoukkueen apuvalmentajana toiminut Virtanen täräyttää.

Virtasen valmennusaikoina A-maajoukkueen tähtikaartia olivat muun muassa Lauri Mononen, Veli-Pekka Ketola, Juhani Tamminen ja Lasse Oksanen.

- Oma pelaajaurani loppui jalkavammoihin jo 1960-luvun alussa, ja pian sen jälkeen minut pyydettiin Ilveksen A-nuorten valmentajaksi.

Pelaajana Virtanen oli kova tekijä kahdessa pallopelissä. Jalkapallossa hän ylsi aina A-maajoukkueeseen saakka.

Jääkiekon puolella parhaat saavutukset olivat Suomen mestaruus ja pelaaminen Kanadassa aikana, jolloin suomalaisia ei siellä juurikaan ollut.

- NHL:ssä oli kuusi joukkuetta, ja minä pääsin kokeilemaan taitojani Toronton juniorijoukkueessa. Palasin kuitenkin Tampereelle kesken sopimuskauden.

Pelaaja- ja valmentajauransa jälkeen Virtanen teki uraa varuste- ja mailatehtailijana.

Jääkiekkoleijonaksi aateloimisesta hän on mielissään.

- Hyvähän se on, että jonkun huomioinnin sain ennen kuin kuolen, Virtanen virnistää.

Entä miten Rauli Virtanen tiivistäisi leijonahengen?

- Nykyisistä en tiedä, mutta 1970-luvulla maajoukkueessa oli kova fiilis. Pelaajien välillä oli hyvä henki, ja siellä oli hyvä pelata ja valmentaa, Virtanen päättää.

Lisätietoa Rauli Virtasesta löydät täältä.

 

Suomen Jääkiekkomuseo on vuodesta 1985 alkaen aateloinut suomalaisessa jääkiekkoilussa erityisen ansioituneita henkilöitä Jääkiekkoleijonan arvonimellä. Jääkiekkoleijonat on ryhmitelty pelaajiin, tuomareihin, valmentajiin ja jääkiekkovaikuttajiin. Aateloinnissa käytetään kronologista numerointia.

Suomen Jääkiekkomuseo ry:n hallitus ja Suomen Jääkiekkoliitto nimittävät aatelointitoimikunnan jäsenet, joilla tulee olla laaja tietämys sekä suomalaisen että kansainvälisen jääkiekon historiasta ja nykypäivästä.

Jääkiekkomuseon verkkosivut

 

 



Suomen Jääkiekkoliiton yhteistyökumppanit: