tiistai, 06 huhtikuu 2021 08:29

Sami Haapanen voitti päävalmentajana jo seitsemännen mestaruutensa: ”Matka, jonka saimme joukkueena kulkea, on syvälle sydämeen piirtyneenä”

Kirjoittanut Markus Viljanen
Sami Haapanen Sami Haapanen Pasi Mennander

Viime kaudella Naisten Liigan finaalit jäivät vielä pelaamatta, mutta hiljattain päättyneellä kaudella kauden huipennus saatiin vietyä kaikkien iloksi maaliin asti. Finaaleissa kohtasivat samat joukkueet, jotka olisivat ottaneet yhteen jo vuosi sitten – Kiekko-Espoo ja KalPa.

Mestaruutta juhli lopulta Kiekko-Espoo, joka vei otteluvoitot nimiinsä 3–1. Espoossa joukkueen nimi on vaihdellut vuosien aikana Bluesin ja Espoo Unitedin kautta nykyiseen muotoonsa. Päävalmentajan nimi on kuitenkin ollut pitkään sama, kun Sami Haapanen on toiminut ”pääkäskijän” roolissa jo kaudesta 2007–08 alkaen.

Mestaruus oli Haapaselle jo seitsemäs naisten pääsarjatasolla.

– Arvostan tämän mestaruuden todella korkealle. Matka, jonka saimme joukkueena kulkea, on syvälle sydämeen piirtyneenä. Siellä se tulee pysymään, eikä näitä kokemuksia voi ostaa rahalla mistään. Jokainen mestaruus on napsun verran erilainen. Tämän vuoden mestaruus tuli esimerkiksi kautta aikain nuorimmalla espoolaisella joukkueella, Haapanen tunnelmoi.

– Oli upeaa viedä vaikeana aikana kausi maaliin. Iso kiitos kuuluu koko Naisten Liigan porukalle, niin pelaajille kuin taustajoukoille, jotta tartunnat olivat ihan minimissä koko kauden.

Kärsivällisyys tuo tuloksia

Kiekko-Espoo pelasi totuttuun tapaan varsin vahvan kauden, joka päättyi mestaruusjuhliin. Omat vahvuudet ja samalla kehityskohteet olivat tarkkaan tiedossa kauden aikana. Haapanen nostaa esiin pelillisten taitojen lisäksi myös henkisen puolen osaamisen.

– Pystyimme menemään pelissämme parempaan suuntaan läpi kauden. Kärsivällisyys on ollut jo useamman vuoden isona teemana ja olemme pyrkineet pienin askelin etenemään joukkueen kanssa. Toki jokaisen pelin jälkeen reagoimme akuutteihin ongelmiin tai epäkohtiin pelissä, mutta kehitys oli kokonaisuudessaan tasaisen varmaa.

– Kokonaisvaltaisesti puolustaminen oli koko kauden suurennuslasin alla. Emme olleet parhaiten omalla alueella puolustavia, emmekä ehkä edes hyökkäys- tai keskialueellakaan, mutta kokonaisuudessaan halu ja tiiviys puolustamisessa oli sarjan eliittiä. Erikoistilanteisiin yritettiin satsata ja alivoimapelaaminen olikin koko kauden ajan hyvällä tasolla, Haapanen jatkaa.

Pudotuspelit Kiekko-Espoo aloitti puolivälierillä Kuortanetta vastaan. Välierävaiheessa tuli puolestaan vastaan Ilves. Haaste kasvoi, mitä pidemmälle kevät eteni.

– Puolivälierissä pääsimme helpolla, mutta välierissä oli haasteita. Toki osasimme haastetta odottaakin, koska vastassa oli sarjan paras maalivahti ja koko sielullaan puolustava ryhmä. Ilveksen tapa pelata oli haastava meille, mutta emme olleet huolestuneita, etteikö sarja meille kääntyisi.

”Finaalisarja oli kahden todella kovan joukkueen taistelu”

Finaalissa Kiekko-Espoo sai vastaansa KalPan ja edellisvuoden finalistit pääsivät pitkän odotuksen jälkeen kohtaamaan toisensa. Haapanen tiesi, että kuopiolaisten tähtipelaajien kanssa tulee olla tarkkana, mikäli mielii voittoja juhlia.

– Mielestäni finaalisarja oli isosti KalPan hyökkäyksen superyksilöt vastaan joukkueemme, joka puolustaa yhdessä. Mielestäni olimme riittävän kärsivällisiä. Maltoimme puolustaa kaksi ensimmäistä peliä hyvin ja iskimme riittävät osumat niihin. Kolmannessa pelissä yksilöt kävelivät ylitsemme, kun ajatus ei ollut täysin mukana pelissä, Haapanen sanoo.

– Neljänteen peliin teimme huolellisen valmistautumisen ja hyvä startti helpotti tietä mestaruuteen. Voittomaalia pidettiin onnekkaana, mutta tavoitteemme oli lisätä maalipainetta KalPalle ja voittomaalin tehneen Annina Rajahuhdan kokemus toteuttaa helppoja, sovittuja asioita toi ratkaisun tiukassa paikassa. Finaalisarja oli kahden todella kovan joukkueen taistelu, joka meni äärilaidasta toiseen ja vetosi todella moneen kiekkofaniin ympäri Suomen, Haapanen kuvailee.

Haapanen on valmentanut Espoossa jo pitkän tovin, mutta vielä ei ole aika siirtyä syrjään ja hän jatkaa Kiekko-Espoon päävalmentajana myös ensi kaudella. Paloa riittää yhä ja veri vetää penkin taakse.

– Mahdollisuus auttaa yksilöitä kasvamaan menestyväksi joukkueeksi ja sitä kautta tekemään taas uutta ja arvoituksellista matkaa seuraavalla kaudella – se ajaa minua eteenpäin. Niin kauan aion nuorempiani ja kokemattomampiani kiusata, kun homma toimii ja pelaaminen kehittyy. Vielä ei ainakaan maistu puulta. Ensi kaudeksikin on rakentumassa huippujoukkue, jolla tahdomme taas kamppailla mestaruudesta.

Olet nyt

Lisää Naisten Liigan uutisia