tiistai, 14 elokuu 2018 14:42

Kuka on Ville-Matti Koponen? - Kokenut hyökkääjä ei voi päästää irti ensirakkaudestaan

Kirjoittanut Petteri Ikonen

Heinolan Peliittojen Mestis-joukkueen hyökkääjä Ville-Matti Koponen on koukussa jääkiekkoon. Koposen sanoin ensirakkaudesta on vaikea päästä eroon, ja se on jättänyt lähtemättömän jäljen.

Koposella on jääkiekkoilijan uraa takanaan jo yli neljännesvuosisata. Hän aloitti lajin Lahden Kiekkoreippaan junioreissa 1990-luvun alkupuolella, ja sen jälkeen ensirakkaus on kuljettanut jääkiekkoilijaa paikkakunnalta ja joukkueesta toiseen.

Lahti on kuitenkin ollut paikka, jonne Koponen, 34, on aina palannut eikä ole ihan helposti enää lähdössä pois. Ainakaan Heinolaa kauemmaksi.

- Olen aina ollut kotikissa. Kun ensimmäisen kerran siirryin muualle pelaamaan, mietin vielä menomatkalla takaisin kääntymistä, Koponen kuvailee kymmenen vuoden takaista tilannetta, kun hän oli siirtymässä Pelicansista TUTO Hockeyn riveihin.

Kesä 2008 oli muutenkin käänteentekevä. Koposen Liiga-sopimus Pelicansin kanssa oli päättynyt ja mies oli kesällä tavallisissa töissä. Tietoa uudesta sopimuksesta ei ollut, vaikka Mestiksen kärkiseuroihin lukeutunut TUTO Hockey oli osoittanut kiinnostusta jo edelliskaudella.

- Ritamäen Jannen kanssa olin Lahden kaupungilla töissä. Leikkasimme ruohoa ja keräsimme roskia linja-autoasemalla, Koponen tuumii kymmenen vuotta myöhemmin.

Tavalliset päivätyöt tulivat tutuksi hyökkääjälle, joka on myöhemminkin hankkinut elantoa jääkiekon ulkopuolelta. Viimeisten 4-5 vuoden osalta ei Koposen kohdalla voida puhua enää päivätyöstä, kun mies on tehnyt kolmivuorotyötä Fazerin myllyllä Lahdessa.

- Kauden aikana teen pääasiallisesti aamuvuoroa, mutta joskus olen kotipelin tai iltaharjoitusten jälkeen lähtenyt yöksi töihin. Offseasonin aikana teen sitten talvea enemmän yö- ja iltavuoroja, varastomiehenä työskentelevä Koponen sanoo ja kiittelee esimiehiään pelaamisen ja työnteon yhdistämisen onnistumisesta.

- Minulla on oma treeniohjelma, jonka mukaan teen hommia. Jos menen illalla kello kymmeneksi töihin, menen kaksi tuntia aiemmin myllyn punttisalille treenaamaan. Sitten olen virkeä, kun työvuoro alkaa. Minulla on tarkat treeniohjelmat, milloin teen mitäkin. Sunnuntaisin on pakkolepo, Koponen muistuttaa.



”NHL-ainesta”

Juniorina Koposta pidettiin lupaavana pelaajana, jolle Pelicansin Liiga-joukkueen silloinen valmentaja Jami Kauppi povasi jopa NHL-uraa Jatkoaika.comin vuonna 2005 julkaisemassa haastattelussa. Samassa artikkelissa esiteltiin myös kaksi muuta Pelicans-lupausta: Tuomas Santavuori ja Jesse Saarinen.

Santavuori ja Saarinen ovat tahoillaan tehneet mittavat Liiga-urat ja pelanneet ulkomaillakin. Pituutta riittää Koposenkin uralla, kun Liigan ja Mestiksen runkosarjaotteluiden yhteenlaskettu määrä on jo yli 600.

- En ole koskaan ollut laiska, mutta nuorempana en ymmärtänyt kunnolla kaikkia Liiga-kiekkoilun vaatimuksia. Sen lisäksi, että harjoittelee joukkueen kanssa, täytyy tehdä hirvittävä määrä töitä omalla ajalla.

- Minua pidettiin lupaavana pelaajana, ja silloin saa näyttöpaikan. Fysiikka ei riittänyt vakiinnuttamaan paikkaa Liigasta, mutta pelitaidot ja pelikäsitys olisivat omasta mielestä riittäneet, Koponen kertaa kausia 2004-2008.

Lähtö Turkuun sysäsi Koposen Mestis-kierrokselle, jonka aikana tutuiksi tulivat TUTO Hockeyn lisäksi KooKoo, Kiekko-Laser, Hokki, uudestaan KooKoo ja lopulta Peliitat. Toki Heinolassa Koponen oli käynyt kiekkoilemassa lainasopimuksella jo silloin, kun Mestistä pelattiin vielä Heinolan Kiekon nimellä ja HeKi teki yhteistyötä Pelicansin kanssa. Yhden ottelun Koponen pelasi myös Järvenpään Haukoissa.

Matkan varrelle on osunut monenlaisia käänteitä. Koponen on nähnyt aikansa Mestis-jättiläisten toimintaa (KooKoo, TUTO Hockey) kuin myös pienempien seurojen arkea, jota Heinolassakin vietetään.

Koposen peliuran aikana Mestis on muuttunut ennen kaikkea nuorten pelaajien sarjaksi. Pelaajabudjetit ovat pudonneet rajusti. Takavuosien maksukykyisistä organisaatioista Sport, KooKoo ja Jukurit on nostettu Liigaan. Mestikseen jääneet Jokipoikien ja TUTO Hockeyn tapaiset isot Mestis-joukkueet ovat leikanneet pelaajabudjettejaan.

Monessa joukkueessa, kuten Peliitoissakin pelaajat saapuvat yhteisharjoituksiin vasta kesän jälkeen.

- Nykyään luen lähinnä uutisista, keitä pelaajia on joukkueessa ja sitten joukkue kokoontuu elokuussa. Toista se oli ennen, kun Mestis oli vielä isojen poikien sarja, Koponen tuumii.



Aravirran, Mannerin ja Matikaisen opissa

Koponen on pelannut 150 Liigan runkosarjaottelua, mutta ei ole täysin tyytyväinen peleihinsä. Paluuseen Liiga-tasolle hän suhtautuu realistisesti.

Paikan saatuaan hän on kuitenkin ollut luottamuksen arvoinen. Loppuvuodesta 2016 Pelicans sai kymmenen ottelun ajaksi Koposesta kelpo nelossentterin.

- Oli hieno tunnelma palata Pelicansiin lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen. Tiesin pelipäivän aamusta asti, että illan ottelusta voi tulla vain hyvä, Koponen kertaa lainapestin alkua.

- ”Petu” ja ”Nupe” tunsivat minut jo aiemmilta Pelicans-vuosilta, joten he tiesivät mitä saavat, Koponen viittaa Pelicansin valmentajiin Petri Matikaiseen ja Pasi Nurmiseen.

Edellisestä Liiga-pelistä oli aikaa viitisen vuotta. ”Paikkaajan” rooli tuli Koposelle tutuksi myös Kärpissä vuosina 2010-2012. Hän pelasi Mestistä oululaisessa Kiekko-Laserissa, mutta kutsu Liigaan kävi nopeasti.

- Kapteeniston kanssa olimme katsomassa Liiga-peliä ”Mamban” (Kiekko-Laserin päävalmentaja Mikko Manner) luona. Kärppien Kamil Kreps taklattiin pystyyn, ja hän loukkaantui. Mamba sanoi, että odota Vellu puhelua. Seuraavana aamuna sain kutsun Kärppiin, ”Vellu” Koponen muistelee.

Koponen oli tuttu mies Kärppien päävalmentaja Hannu Aravirralle Pelicans-vuosilta. Kiekko-Laserissa lähes pinna per peli -tahdilla pelannut Koponen pelasi kauden 2010-2011 lopun Kärpissä ja täytti paikkansa.

Seuraavalla kaudella Koponen oli Kärppien sopimuspelaaja, mutta pelasi myös sarjaporrasta alempana. Kiekko-Laser meni kuitenkin konkurssiin kesken kauden.

- Olimme tulossa Vaasasta pelistä, kun Mamba otti joukkueen puheille. Hän sanoi olevansa ilmeisesti korkea-arvoisin työntekijä koko seurassa. Muut olivat joko saaneet potkut tai sairauslomalla. Aika hyvin pelaajat löysivät uudet pelipaikat konkurssin jälkeen.

- Itselleni jäi hyvä muisto Mambasta valmentajana. Hän pumppasi nuorta joukkuetta eteenpäin, oli positiivinen ja intohimoinen. Hän piti Kiekko-Laserin hommat käynnissä, Koponen kehuu.

Manner eteni urallaan lopulta Kärppien mestarivalmentajaksi 2018 ja A-maajoukkueen valmennustiimiin saakka.



Kouvolan kautta Heinolaan

Koponen piipahti kauden 2011-2012 aikana myös Kajaanin Hokissa, mutta Kärpät ei päästänyt häntä siirtymään pois Oulusta. Oululaisjoukkue tarvitsi Koposta mahdollisten loukkaantumisten varalta.

- KooKoosta ja Jukureista tuli kyselyitä kesken kauden. Lähdin Kouvolaan kauden jälkeen. KooKoo oli yksi niistä Mestis-joukkueista, joissa touhu oli ammattimaista ja harjoittelimme jo keväällä yhdessä.

Alku KooKoossa vaikutti Koposen osalta lupaavalle, kun harjoittelu ja harjoitusottelut sujuivat. Pelit jäivät kahteen. Joukkueen kausi käynnistyi heikosti, ja Koponen sai lähteä.

- Minulle sanottiin, että vanhimmasta sentteristä on helpoin luopua. Harjoittelin kuukauden KooKoon A-nuorten ja Kuusankoskella II-divisioonajoukkueen kanssa. Sitten KooKoo ja Peliitat pääsivät yhteisymmärrykseen siirrostani ja lähdin Heinolaan. 

Syksystä 2012 lähtien Koponen ja Peliitat ovat kulkeneet yhteistä taivalta, vaikka siirtyminen Sportiin oli hetken lähellä. Sport oli kiinnostunut pelaajasta jo keväällä 2012, ja Koponen otti yhteyttä vaasalaisseuraan KooKoo-potkujensa jälkeen syksyllä 2012. Koponen päätyi Peliittoihin, mutta yhteydet Vaasaan toimivat seuraavan kerran keväällä 2013.

- Sportissa oli Pelicans-vuosiltani tuttu Pasi Räsänen valmentamassa. Keväällä 2013 hain töitä Lahdesta Fazerin myllyltä, josta sanottiin, että töitä ei olisi. Sitten Sportin urheilutoimenjohtaja Markus Jämsä soitti ja sanoi haluavansa minut Vaasaan. Pyysin vähän miettimisaikaa. Fazerilta soitettiin tunnin päästä, että töitä myllyllä olisikin tarjolla. Valitsin työt ja Peliitat, koska sydän sanoi niin.



Ihmiset ovat rikkaus

Koposen Peliitat-kausien parhaimpiin muistoihin lukeutuu esimerkiksi vuoden 2013 puolivälierät, jolloin heinolalaisjoukkue kiusasi ennakkosuosikki TUTO Hockeyta. Peliitat taipui Juhani Tammisen TUTO:lle lopulta voitoin 2-4.

- Heinolassa kävi 1 800 katsojaa pelissä, ja oli hyvä meininki. Energiamme ei kuitenkaan riittänyt. Se oli kuitenkin hyvä kausi. Petri Karjalainen oli valmentamassa, Jani Keinänen pelasi joukkueessa ja itsellänikin alkoi kulkea, kun pääsin mukaan hommaan alkusyksyn pelaamattomuuden jälkeen.

Uransa suurimmaksi rikkaudeksi Koponen nostaa matkan, jonka aikana hän on saanut tutustua uusiin ihmisiin ja oppinut työskentelemään heidän kanssa. Peliitoista on tullut hyökkääjälle toinen koti.

Välillä on ollut myös vaikeaa.

Peliitat ajautui viime kauden päätteeksi karsintoihin, joissa heinolalaisjoukkue selviytyi mallikkaasti. Peliitat kukisti JHT Kalajoen voitoin 4-0, ja Koponen merkkautti neljässä ottelussa pisteet 3+2=5. Kauden jälkeen Koponen myöntää olleensa väsynyt, mutta muutaman viikon harkinnan jälkeen hän teki jatkosopimuksen.

- Kauden jälkeen pelailin neljä-viisi viikkoa eri pallopelejä ja pidin itseäni kunnossa. Peliitat kiinnitti päävalmentajaksi jo pelivuosiltaan minulle tutun Jani Keinäsen ja seuran ympärillä on muutenkin hyvä pöhinä. Kausikorttikampanja onnistui, ja itselleni tuli olo, että haluan jatkaa vielä ainakin yhden kauden.

- Tietysti karsintojen selvittämisestä jäi myös hyvä maku. Osoitimme, että kuulumme kirkkaasti Mestikseen, Koponen paaluttaa.

Keinänen pelasi omalla urallaan yli 600 Liiga-ottelua ja monta kautta Mestiksessä. Keinänen ja Koponen pelasivat samaan aikaan Peliitoissa kaksi kautta. Keinänen toimi viime kaudet heinolalaisjoukkueen apuvalmentajana ja luotsasi heinolalaisjoukkuetta päävalmentajana jo viime kauden lopun.

- Minulla on makea fiilis siitä, että ”Keikka” sai palkinnon ja pääsi päävalmentajaksi. On ollut hieno juttu tutustua häneen vuosien saatossa, Koponen tuumii.

- Olemme saamassa kasaan hyvän joukkueen. Peliitat ei pysty kilpailemaan pelaajista rahalla ja monelle pelaajalle olisi varmaan ollut ottajia muualla. He kuitenkin päättivät jäädä Heinolaan, mikä on hieno asia.



All in -nappi pohjaan saakka

Koponen on tehnyt Mestiksessä kolmella eri kaudella vähintään 30 tehopistettä runkosarjassa. Kolmella viime kaudella hän on jäänyt 13-15 pisteeseen per kausi. Hyökkääjän rooli on muuttunut puolustavammaksi.

- Joukkueessa on ammattilaisvalmennus ja iso osa pelaajista ovat myös ammattilaisia. He pääsevät kahdesti päivässä harjoituksiin, jolloin esimerkiksi ylivoimapeli laitetaan kohdalleen. Olen pelannut kolmos- tai nelossentterinä ja alivoimaa, joten rooli on ollut pienempi kuin mitä se joskus oli.

Kokeneesta hyökkääjästä tuntuu, että annettavaa ja kehitettävää riittää vieläkin.

- Muutama vuosi sitten sanoin Itä-Hämeen haastattelussa, että pelaan vielä kymmenen vuotta. Pitää sen verran nyt pyörtää puheita, että pelaan nyt kausi kerrallaan. Jos olisi tyttöystävä tai perhe, niin tilanne olisi toinen. Silloin Mestiksessä pelaaminen ei olisi välttämättä mahdollista. Minulla on vain työt ja lätkä.

- En ole ollut tyytyväinen omaan pelaamiseeni muutamana viime kautena. All in -nappi ei ole ollut pohjassa. Ensi kaudeksi yritän pistää itseni mahdollisimman hyvään kuntoon ja pelata kauden johon voin olla tyytyväinen. Ei tarvitsisi sitten aikuisena jossitella mitään, Koponen virnistää lopuksi.

 

 

Kuka on...

Leijonat-lehdestä tuttu Kuka on... -henkilöjuttujen sarja löytyy nyt verkosta. Esittelemme pelaajia, valmentajia, erotuomareita ja jääkiekon taustavoimia, joiden tarinoita et ehkä ole vielä lukenut tai kuullut.

Etsi sivustolta