Leijonat.fi

     

Mistä näitä huippupelaajia aina tulee…

Jukka Toivakka, Suomen Jääkiekkoliiton hallituksen varapuheenjohtaja ja Jukurit HC:n puheenjohtaja Jukka Toivakka, Suomen Jääkiekkoliiton hallituksen varapuheenjohtaja ja Jukurit HC:n puheenjohtaja Kuva: Pasi Mennander

Tätä luettaessa ovat miesten MM-kisat lähestymässä loppuhuipennusta, Suomi on pelannut alkusarjassa loistavasti ja menestysodotukset ovat korkealla. Erityisesti Leijonissa on ilahduttanut nuorten pelaajien ennakkoluuloton ja laadukas pelaaminen miesten kisoissa. Alkuvuosi on ollut nuorisokiekon osalta historiallinen kahden ikäluokan maailmanmestaruuksineen. Ei kahta ilman kolmannetta, vai miten se meni…


Mistä näitä nuoria huippuja aina sitten tulee? Menestyksen takana on tietysti monia asioita, alkaen laadukkaasta seuravalmennuksesta ja päättyen varmastikin laadukkaisiin aikuisten sarjoihin, Liigaan ja Mestikseen. Miesten pääsarjojen rakenteista, joukkuemääristä, karsinnoista ja sarjojen ”laadusta” on käyty viime vuosina kiivasta keskustelua niin jääkiekkoperheen sisällä kuin myös mediassa lajin ulkopuolella.

Liiga on kasvanut 15 joukkueen sarjaksi jonne on viime vuosina noustu ns. lisenssijärjestelmän kautta. Mestis on ollut alapäästä auki koko ajan ja tulevalla kaudella sitä pelataan 13 joukkueen voimin. Pääsarjoissa on nyt siis yhteensä 28 joukkuetta, mikä tuo pelipaikkoja entistä isommalle joukolle pelaajia. Paljon on ollut väitteitä siitä, ettei Suomesta löydy riittävän hyviä pelaajia näin suureen joukkuemäärään, ja että sarjojen laatu kärsii.

Tosiasia on kuitenkin myös se, että huippusarjojen joukkuemäärän kasvu on avannut paljon uusia työpaikkoja ammattikiekkoilijoille. Se on myös mahdollistanut entistä nuorempien ja lahjakkaiden pelaajien pääsyn miesten huippusarjoihin. Tämän kevään supersankarit Patrik Laine ja Jesse Puljujärvi pelasivat viime kaudella Mestiksessä ja saivat sieltä rutkasti kokemusta, joka siivitti sitten heidät tällä kaudella menestykseen niin Liigassa kuin myös maajoukkueissa. Uskon, että juniorimaajoukkueiden menestykseen on vaikuttanut myös se, että yhä useampi nuori pelaaja on saanut isoa roolia joukkueissaan miesten sarjoissa.

Mitä sitten huippusarjojen laatuun tulee, niin ensinnäkin voidaan kysyä millä sitä mitataan? Kun suomalaiset Liigajoukkueet ovat kahtena viime vuotena pärjänneet erittäin hyvin eurooppalaisessa CHL:ssä, voisi sitä ainakin pitää osoituksena Liigamme kovasta tasosta. Uskoisin että katsojan silmin sarja on laadukas silloin kun joukkueet ja ottelut ovat tasaisia ja yllättäviä, sarjataulukko pysyy tasaisena mahdollisimman pitkään ja että mestaruuden vie aina välillä joku ”pienempi” seura. Ja tietysti ottelutapahtuman täytyy kokonaisuutena tarjota aina paikkakunnan parasta ja laadukkainta viihdettä.

Huippusarjojemme tulevaisuutta ja keskinäistä suhdetta pohdittaessa keskeisiä kysymyksiä ovat Liigan ja Mestiksen joukkuemäärä sekä pitäisikö karsinnat palauttaa ja jos pitäisi niin missä muodossa. Muun muassa nämä asiat ovat agendalla kun sarjojen tulevaisuudesta yhdessä päätetään. Sarjojen pitäisi rakenteeltaan olla myös sellaisia että ne antavat hyvän mahdollisuuden taloudellisesti terveeseen toimintaan. Siihen on tietysti avainasia se, että sarjat kiinnostavat yhteistyökumppaneita ja suurta yleisöä.

Kun tiedetään, että suomalainen seuratyö ja valmennustaso ovat maailman huipputasoa, on äärimmäisen tärkeää, että meillä on myös huippusarjoissa sellainen rakenne joka tuottaa jatkossakin maailman huippupelaajia. Pelaajat tarvitsevat erilaisia pelaajapolkuja oman kehityksensä mukaan. Toivottavasti tulevaisuudessakin pystymme tarjoamaan nuorille lahjakkuuksille peliaikaa miesten sarjoissa, niin Mestiksessä kuin Liigassa.

Ja nyt jännätään sitten miesten MM-kisojen loppupelejä! Hyvää kesää kaikille!
Jukka


 

Viimeksi muutettu


Suomen Jääkiekkoliiton yhteistyökumppanit: